1.1.2025 voimaan tullut uusi rakentamislaki (RakL 751/2023). Maankäyttö- ja rakennuslaista voimaan jäävät alueidenkäyttöä koskevat pykälät ja lain nimi vaihtuivat alueidenkäyttölaiksi (752/2023). Maankäyttöä ja kaavoitusta koskevat lakiuudistukset ovat valmisteilla. 

Rakentamislakiin tehtävät muutokset keventävät byrokratiaa, selkeyttävät valitusoikeutta sekä edistävät kiertotaloutta, vähähiilistä rakentamista ja digitalisaatiota.

Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään rakentamisluvaksi. Rakentamisluvan yhteydessä päätetään myös suunnittelutarvealueelle sijoittamisen edellytyksistä eikä suunnittelutarveratkaisua enää tarvita. Purkulupa laajenee. Vastuuhenkilöiden pätevyyden toteaminen yhtenäistyy. Rakennuksen elinkaariominaisuudesta tulee uusi olennainen tekninen vaatimus. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on tehtävä lupaa haettaessa. Rakentamisen vastuut eivät muutu.

Rakentamislain säännökset luvan käsittelyaikatakuusta, hiilijalanjälkilaskennasta ja tietomallimuotoisesta luvasta tulevat voimaan 1.1.2026 lähtien. Rakentamista ohjaavat myös voimassa olevat uudet lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja vastuuhenkilöiden kelpoisuuksista ja vaativuusluokista. Rakentamislakiin liittyvät keskeiset asetukset ovat valmisteilla.

Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Muita lupatyyppejä ovat maisematyölupa, poikkeamislupa, purkamislupa ja purkamisilmoitus. 

Rakentamisluvan yhteydessä päätetään suunnittelutarvealueelle sijoittamisen edellytyksistä eikä suunnittelutarveratkaisua enää tarvita. Poikkeustapauksissa rakentamisluvan voi hakea myös kaksivaiheisena, jolloin sijoittamisen edellytykset tutkitaan sijoittamisluvassa ja toteuttamisen edellytykset toteuttamisluvassa.

Tilapäisen ja määräaikaisen rakentamisen lupa muuttuu väliaikaiseksi rakentamisluvaksi, joka on voimassa kymmenen vuotta. 

Vähäinen poikkeaminen voidaan edelleen myöntää rakentamisluvan yhteydessä. Jos luvasta vapautettu rakentaminen poikkeaa vähäisestikin määräyksistä, tulee sille hakea erillinen poikkeaminen.

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan ja poikkeamisluvan asemakaava-alueella myöntää kaavoitus.

Rakentamisen lupia haetaan lupapiste.fi palvelun kautta.  Rakentamislupaa varten suunnitelman tulee olla rakentamismääräysten ja kaavan mukainen sekä noudattaa asemakaavan rakentamistapaohjetta ja rakennusjärjestyksen määräyksiä. Lupahakemuksessa tulee olla nimettynä vähintään pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. 

Rakentamisluvassa tarkastellaan sekä sijoittamisen että toteuttamisen edellytyksiä ja sen yhteydessä voidaan myöntää vähäisiä poikkeamisia. Vähäinen poikkeaminen voidaan poikkeustapauksissa myöntää myös loppukatselmusvaiheessa.

Lupahakemuksen sisältö

Rakentamislupahakemuksen sisältö on määritelty voimaan jäävässä MRL 131 pykälässä Rakennuslupahakemus, joka korvataan 1.1.2026 lähtien uudella RakL 61 pykälällä Rakentamislupahakemus.

Lupahakemuksessa tulee aina olla nimetyt vastuuhenkilöt, rakentamisluvassa vähintään pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Suunnittelijoiden pätevyyden arviointi muuttuu ja rakennusvalvonnan on tarkistettava, että sille ilmoitetulla suunnittelijalla on erillisellä pätevyystodistuksella osoitettu pätevyys tehtävään tai siirtymäsäännöksen mukainen hyväksyntä. Pätevyyden toteaminen on kuvattu tarkemmin kohdassa Suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuus.

Tarkempia säännöksiä pääpiirustusten ja selvitysten sisällöstä ja esitystavasta on annettu Ympäristöministeriön asetuksessa. Pääpiirustusten tulee olla asetusten mukaiset ja niissä on oltava luvan myöntämisen kannalta olennaiset tiedot.

Pelkkää purkua varteen haetaan purkamislupaa. Vähäisistä rakennuksista on tehtävä purkamisilmoitus.  

Rakentamislupaan liitetään pääpiirustukset ja tarvittavat liitteet. Uusina asiakirjoina toimitetaan:

• 1.1.2025 lähtien: purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys
• 1.1.2026 lähtien: ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo

Lupaa haetaan 1.1.2026 lähtien tietomallimuotoisena tai koneluettavassa muodossa. Rakentamislupahakemukseen tulee liittää pääpiirustusten lisäksi pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa. Perustellusta syystä ja lain vaatimusten mukaan voidaan edellyttää muita liitteitä esim. energiaselvitys, rakennustuoteluettelo tai muu olennainen selvitys. Liitteiden tarpeeseen vaikuttaa hankkeen laatu, vaativuus ja laajuus. 

Huonetilaan on saatava luonnonvaloa suoraan, ei toisen tilan kautta lukuun ottamatta työtilaa. 

Rakentamisen luvanvaraisuudesta on määrätty RakL 42 pykälässä Rakentamislupa. Lain mukaan rakentamislupa vaaditaan aina, kun kyseessä on: 

• asuinrakennus tai vapaa-ajan asuinrakennus, laajuudesta riippumatta
• kerrosalaltaan vähintään 30 m² oleva rakennus (ei asuinrakennus tai vapaa-ajanrakennus)
• kooltaan vähintään 50 m² oleva katos (erillinen, esim. autokatos)
• yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä lukuun ottamatta enintään kolme kuukautta paikallaan pidettävää tapahtumarakennetta (esim. katsomo, lava)
• vähintään 30 m korkea masto tai piippu
• vähintään 2 m² oleva valaistu mainoslaite
• energiakaivo
• erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle (esim. urheilualue, varastointi- tai pysäköintialue) 

Lain mukaan lupa vaaditaan myös, jos rakentamisella on 

• vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin
• rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi
• rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta

Laajennus on aina luvanvaraista. Paikallaan pysytettävät rakennuskohteet esim. kelluvat rakennukset vaativat luvan.

Rakennuskohteen vaativuusluokka ”vaativa” jaetaan ”vaativaan” ja ”erittäin vaativaan” luokkaan. Uuden rakentamislain mukaisia vaativuusluokkia on viisi: vähäinen, tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa ja poikkeuksellisen vaativa.

Korjaus- ja muutostyö on aina luvanvaraista, kun rakentamisessa on kyseessä:

• korjaus- tai muutostyö suojeltuun, historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaaseen rakennukseen tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle
• rakennuksen vaippaan (seinä, yläpohja, alapohja, ikkunat, ovet) tai teknisiin järjestelmiin liittyvä korjaus- tai muutostyö, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana
• rakennuksen tai sen osan olennainen käyttötarkoituksen muutos
• uudisrakentamiseen verrattavissa oleva rakentaminen
• rakennuksen laajennus tai sen kerrosalan lisääminen
• todetun terveyshaitan poistaminen
• vaurioitunut kantava rakenne
• jos korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa terveellisyyden ja turvallisuuden
• on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön
• korjaaminen kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin

Laajentaminen on aina luvanvaraista. Rakentamislupa voidaan myöntää pelkästään toteuttamisen edellytysten perusteella ilman sijoittamisen edellytysten arviointia korjaus- ja muutostyössä, jolla ei ole vaikutusta sijoittamiseen.

Rakentamislupa tarvitaan aina, kun korjataan tai muutetaan suojeltua rakennusta.

Rakentamisessa on aina noudatettava kaikkea rakentamismääräyksiä ja lakia, mutta rakentaminen ei aina edellytä lupaa. Rakentamismääräysten ja lain lisäksi rakentamiselle on asetettu alueellisia määräyksiä kaavassa, rakentamistapaohjeissa ja rakennusjärjestyksessä, joita on noudatettava. Poikkeaminen näistä vaatii poikkeamisluvan. Poikkeamiseen on aina oltava perusteltu syy.

Kaavassa voi olla määräyksiä mm. sallittujen rakennusten koosta ja määrästä. Rakentamistapaohjeissa voi olla määräyksiä mm. rakennusten sijoittamisesta, kattomuodosta, julkisivun materiaaleista tai väreistä.

Rakennuttajan on itse huolehdittava määräysten noudattamisesta, riittävän suunnitteluosaamisen ja vastuuhenkilöiden hankkimisesta sekä rakentamisen kaavanmukaisuudesta ja rakennusjärjestyksen määräysten noudattamisesta. Suunnitelmien tulee olla määräysten mukaisia ja rakennuskohteen on täytettävä rakentamismääräyksissä asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Rakentamisessa on aina noudatettava rakentamisen sääntelyä:

• kaavassa osoitettua rakennusoikeutta ei saa ylittää
• asemakaavaa ja yleiskaavaa tulee noudattaa
• olennaisten teknisten vaatimusten on täytyttävä
• rakennusjärjestystä on noudatettava

Jos rakentaminen ei ole kaavanmukaista, sille on aina haettava poikkeamislupa (esim. rakennusalan rajan vähäinenkin ylitys). 

Minne voin rakentaa? 

Kaavanmukaisuus tarkoittaa, että 

• rakennetaan olemassa olevalle aiotun käyttötarkoituksen mukaan kaavoitetulle rakennuspaikalle (tontti tai muu rakennettava alue)
• rakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta (asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä) eikä rakennusoikeutta ylitetä
• rakentaminen sijoittuu
  • asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle ja noudattaa kaavamääräyksiä sekä rakentamistapaohjeita tai
  • oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella vähintään neljän metrin päähän kiinteistön rajoista tai kahdeksan metrin päähän naapurin rakennuksista

Ilman lupaa ei voi rakentaa suunnittelutarvealueella tai ranta-alueilla rakentamattomalle rakennuspaikalle. Ranta-alueille ei saa rakentaa edelleenkään ilman poikkeamispäätöstä lukuun ottamatta olemassa olevan rakennuspaikan lisärakentamista samaan pihapiiriin tai rakentamisen sallivaa ranta-asemakaavaa tai oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. 

Mitä voin rakentaa? 

Luvanvaraisuudesta on vapautettu RakL 42 § mukaisesti mm. seuraavat rakennuskohteet:

• kerrosalaltaan alle 30 m² rakennukset (esim. saunarakennus, talousrakennus, varasto) lukuun ottamatta asuinrakennuksia ja vapaa-ajanrakennuksia
• kooltaan alle 50 m² erilliset katokset (esim. autokatos)
  • katoksessa vähintään 1/3 seinäalasta on auki tai aukaistavissa (esim. lasitus)
  • pinta-ala mitataan kantavien rakenteiden ulkopinnasta

Luvasta vapautetun rakentamisen yhteydessä on suositeltavaa hankkia kirjallinen suostumus naapureilta riitatilanteiden välttämiseksi. Rakentaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapureille.

Rakennuksen tulee sijaita vähintään neljän metrin päässä tontin rajasta, ellei kaava salli rakentamista lähemmäs rajaa. Rakentamisen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan eikä se saa aiheuttaa haittaa naapureille. Hulevesiä ei saa johtaa tontin ulkopuolelle. 

Ranta-alueilla tulee lisärakentamisessa huomioida riittävä etäisyys rantaviivasta, tulva-alueet ja maisemaan sopiva rakentaminen. Pengertäminen on luvanvaraista.

Luvasta vapautetussa rakennuksessa voi olla tulisija. Savuhormin tulee sijaita vähintään neljän metrin päässä naapurin rajasta ja se tulee ulottaa yli asuinrakennuksen räystään alareunan alle 8 metrin etäisyydellä olevasta rakennuksesta.

Jos rakennuksessa on viemäröinti, tulee se liittää olemassa olevaan jätevesijärjestelmään. Muualla kuin asemakaava-alueella kantovesi voidaan imeyttää maahan ympäristömääräysten mukaisesti.

Autosuojien sijoittamisessa ja rakentamisessa tulee huolehtia paloturvallisuudesta. Autosuojan tulee sijaita riittävällä etäisyydellä tontilla jo olevista rakennuksista ja naapurikiinteistön rakennusalan rajasta ja rakennuksista. Yleinen hyvä sääntö on muistaa kahdeksan metrin suojaetäisyys muuhun rakentamiseen ja neljän metrin etäisyys tontin rajaan. Lisätietoja autosuojien paloturvallisuudesta Pientalon palokortista. 

Rakentaminen vaatii kelpoisen suunnittelijan ja muut vastuuhenkilöt riippuen kohteen vaativuudesta. Vähäinen vaatimisluokka (kylmät rakennukset, vajat, vähäiset katokset) vaatii suunnittelijalta riittävää osaamista ja tavanomainen vaativuusluokka (saunarakennukset, autosuojat, isot katokset) rakentamisalan tutkinnon ja osaamisen. 

Rakennuksen tulee olla turvallinen käyttää. Rakenteiden kantavuuden osalta erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden lujuuden lisäksi lumikuorman riittävään mitoitukseen. Katto- ja pintavesien ohjauksesta sekä pintamaan kallistuksista on huolehdittava.

Vastuu 

Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa rakentamista. Rakennusvalvonta neuvoo rakentamisen luvanvaraisuudessa, luvan käsittelyprosesseissa ja hallinnollisissa asioissa. Rakennusvalvonta ohjaa luvanvaraista rakentamista. Luvasta vapautetun rakentamisen osalta rakentajan hankkii riittävän osaamisen ja ohjauksen suunnittelijalta, joka ratkaisee rakentamisen tekniset vaatimukset ja varmistaa määräysten mukaisuuden.

Rakennusvalvonta ei myönnä rakentamislupaa kohteille, joihin lupaa ei todellisuudessa vaadita.

Suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden ja kelpoisuuden arviointi sekä vaativuusluokkia koskevan sääntely uudistuu. Vastuuhenkilöiden pätevyysvaatimukset on esitetty rakentamislain luvussa 7. Valtioneuvoston asetus suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä tehtävissä edellytettävistä koulutuksista tulee voimaan 1.1.2025 alkaen.

Rakennuskohteen vaativuusluokka ”vaativa” jaetaan ”vaativaan” ja ”erittäin vaativaan” luokkaan. Vaativuusluokittelu on rakentamislaissa viisiportainen: vähäinen, tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa ja poikkeuksellisen vaativa. Vähäinen vaativuusluokka vaatii riittävän osaamisen, tavanomainen vaativuusluokka koulutuksen ja vaativammat luokat koulutuksen ja riittävän kokemuksen.

Uudessa kelpoisuuden toteamisessa suunnittelijan ja työnjohtajan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla erillisellä pätevyystodistuksella. Todistus vaaditaan kaikilla muilla vaativuustasoilla paitsi vähäisellä. Tällä hetkellä valtuutettuja toimijoita on rajallinen määrä. Hyväksyttyjä toimijoita ovat tammikuussa 2025 FISE Oy, KIWA Inspecta Sertifiointi Oy ja Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy. Ympäristöminiteriön erillisellä päätöksellä todistuksen hakuun on aikaa kaksi vuotta. Laki rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta. 

Pätevyydellä tarkoitetaan koulutus- ja kokemustasoa. Kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, onko tietyn pätevyystason omaava henkilö kelpoinen toimimaan suunnittelijana tai työnjohtajana kyseisessä yksittäisessä rakentamishankkeessa. 

Kun suunnittelu- ja työnjohtotehtävä on vähäinen, riittävä osaaminen ja tehtävään tarvittavat edellytykset selvitetään viranomaiselle erillisellä selvityksellä. Vähäisen vaativuustason tehtävissä pätevyyden ja kelpoisuuden arviointi on siis tapauskohtaista ja tapahtuu käytännössä kuten ennenkin.

Tavanomaisessa tehtävässä edellytetään erillinen pätevyystodistus, jonka saaminen edellyttää rakentamisen alan tutkinnon. 

Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa tehtävässä rakentamislaki säilyttää hankekohtaisen kelpoisuuden rakennusvalvonnalla (RakL 85 ja 89 §). Pätevyystodistuksen lisäksi otetaan huomioon hankkeen erityispiirteet arvioitaessa suunnittelijan ja työnjohtajan kelpoisuutta tehtävään. Tällaisina erityispiirteinä lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä haastava rakennuspaikka tai kulttuuriympäristöön soveltuvuudesta johtuvat seikat.

Siirtymäsäännöksen mukaan Oulaisten rakennusvalvonta voi hyväksyä tapauskohtaisesti suunnittelijan tai työnjohtajan kelpoiseksi, jos hänellä on rakennusvalvontaviranomaisen aiempi hyväksyntä vastaavasta vaativuusluokasta. Vaativuusluokan arviointia varten voidaan pyytää aiemman kohteen pääpiirustukset toimitettavaksi, jos vastuuhenkilö on toiminut tehtävässä jossain muussa kunnassa. Tavanomaisen vaativuusluokan suunnittelijaksi tai työnjohtajaksi hyväksytään vastaavaan tehtävään aiemmin hyväksytty henkilö, jolla on riittävä kokemus aiemman käytännön mukaisesti ennen virallisen pätevyystodistuksen esittämistä. 

YM:n erillisen päätöksen mukaan 1.1.2020-31.12.2024 välisenä aikana rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat on hyväksytty toimimaan vastaavissa tehtävissä sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen käyttötarkoituksen osalta.

Lisätietoa pätevyyden osoittamisesta Ympäristöministeriön sivulla

Rakentamislaki tuo muutoksia lupien lainvoimaisuuteen ja kuuluttamiseen.

• oikaisuvaatimusaika on kaikilla luvilla 30 vrk
• julkipanon sijaan kaikki lupapäätökset kuulutetaan julkisesti
• valitusoikeus kaventuu purkamisluvissa

Lupapäätökset tulevat lainvoimaisiksi hallintolain mukaisen oikaisuvaatimusajan jälkeen (Rakentamislaki 16 luku Muutoksenhaku). Rakentamislain mukaan oikaisuvaatimusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista kaikissa lupapäätöksissä ja oikaisuvaatimus osoitetaan suoraan valvonta- ja lupalautakunnalle. Tavanomaisen pientalon lupapäätös tulee lainvoimaiseksi entisen 14 päivän sijasta siis 30 päivän kuluttua. Oikaisuvaatimusaikaan lisätään seitsemän päivän tiedoksisaantiaika. 

Rakentamistyöt voidaan aloittaa vasta luvan ollessa lainvoimainen, joten oikaisuvaatimusajan pidentyminen kahdella viikolla voi lisätä aloittamisoikeuden tarvetta ja hallinnollista työtä erillisenä päätöksenä. Aloittamisoikeus edellyttää vakuuden määrittämistä vakuuden aikana suoritetulle työlle. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huomioida viivästys hankkeen aikataulutuksessa. Hakijan tulee aina perustella aloittamisoikeus. 

Lupapäätösten julkipanon korvaa kuulutusmenettely rakentamislain ja hallintolain mukaisesti. Kuulutusmenettelyssä kaikki lupapäätökset kuulutetaan kunnan yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla yleisesti nähtävillä koko muutoksenhakuajan. 

Lupa-asioista valitetaan hallintovalituksella. Museoviranomaisen valitusoikeus koskee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää suojeltua rakennuskohdetta ja purkamisluvassa valitusoikeus on lisäksi ELY:lla. Yhteisöjen ja kunnan jäsenen valitusoikeus purkamisluvasta poistuu. 

Rakennusvalvontaviranomainen päättää rakentamislain mukaisista poikkeamisista hallintosäännön mukaisesti 1.1.2025 alkaen seuraavasti:

• poikkeamisista muualla kuin asemakaava-alueella (RakL 57§)
• asemakaava-alueella laadultaan ja laajuudeltaan vähäisistä poikkeamisista (RakL 59§) muun luvan yhteydessä tai erillisenä päätöksenä luvasta vapautettujen rakennuskohteiden osalta

Kaavoitus päättää

• poikkeamisista asemakaava-alueella (RakL 57§)
• alueellisista poikkeamisista (RakL 58§)
• alueellisista sijoittamisen edellytyksistä suunnittelutarvealueella (RakL 47§)

Poikkeamislupa tarvitaan, kun aiotaan ryhtyä rakentamaan, mutta suunnitelma poikkeaa kaavasta. Poikkeamislupaa tarvitaan myös, jos on tarkoitus poiketa säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamislupaa tarvitaan ranta-alueelle rakentamisessa, jos alueella ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa, jonka perusteella voi myöntää rakennusluvan. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen voi edellyttää poikkeamislupaa. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen ei välttämättä edellytä poikkeamislupaa, vaan sen myöntämisen edellytykset tarkastellaan rakentamisluvassa.

Poikkeamislupaa haetaan lupapiste.fi palvelun kautta. 

Poikkeamisen yhteydessä on kuultava naapureita ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin rakentamishanke voi huomattavasti vaikuttaa (RakL 64§).

Suunnittelutarvealueelle rakentaessa riittää rakentamislupa.

Rakentamisluvassa tarkastellaan sekä sijoittamisen että toteuttamisen edellytyksiä. Suunnittelutarvealueille rakennettaessa ei tarvita enää erillistä suunnittelutarveratkaisua. Suunnittelutarvealueelle sijoittamisen edellytykset tarkastellaan rakentamisluvan yhteydessä. Poikkeustapauksissa rakentamislupaa voidaan hakea kaksivaiheisena (sijoittamislupa ja toteuttamislupa).

Vähäinen poikkeaminen rakentamisluvan yhteydessä (RakL 59§) voidaan myöntää vähäisessä määrin rakentamista koskevasta määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Vähäinen poikkeaminen voi olla esimerkiksi rakennusalan vähäinen ylitys tai kaavassa määrätystä kattomuodosta poikkeaminen. Rakennuksen teknisiä ja vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen vaaranna rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten täyttymistä. Vähäinen poikkeaminen voidaan myöntää myös ennen loppukatselmusvaihetta (RakL 117§ ja 122§). 

Oulaisten Karttapalvelussa voit tutustua voimassa oleviin asema- ja yleiskaavoihin sekä näiden määräyksiin. Piipsjärvi - Lehtopään ja Pyhäjoen osayleiskaavat ovat oikeusvaikutteisia sekä niissä on määritelty joitakin suunnittelutarvealueita.

Rakentamislain yksi merkittävä muutos koskee rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta pysyvään asumiseen. Jatkossa käyttötarkoituksen muutos asumiseen on mahdollista myöntää poikkeamisluvalla asemakaavan vastaisesti, jos se täyttää luvan myöntämisen ehdot. Kunta voi myös määrätä rakennusjärjestyksessä ne suunnittelutarvealueet, joilla vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos olisi sallittua suoraan rakentamisluvalla (RakL 18§). Vapaa-ajanasunnon tulisi täyttää pysyvän asunnon tekniset vaatimukset.

Käytännössä esimerkiksi toimistotilaa on jatkossa mahdollista muuttaa helpommin asumiskäyttöön. 

Purkamislupa vaaditaan aina

• Kun puretaan asemakaava-alueella sijaitseva vähäistä merkittävämpi rakennus tai sen osa.
• Kun puretaan rakennus tai sen osa alueella, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, mutta alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista varten.
• Jos em. alueiden ulkopuolella yleiskaavassa määrätään, että rakennuksen purkaminen vaatii luvan.

Rakennuksen purkaminen vaatii kuitenkin kaavoitustilanteesta riippumatta luvan aina, mikäli rakennus on suojeltu, sillä on osoitettu olevan historiallista tai rakennustaiteellista arvoa tai se on suojellun tai historiallisesti merkittävän tai rakennustaiteellisesti arvokkaan alueen tai kokonaisuuden osa.

Purkamisilmoitus vaaditaan 

• Jos kyse on asemakaava-alueella talousrakennuksen tai muun vähäisen rakennuksen tai rakennelman purkamisesta.
• Jos kyse on asemakaavoittamattomalla alueella rakennuksen tai rakennelman purkamisesta.
• Jos rakennusvalvonta on kehottanut purkamaan rakennuksen esimerkiksi siksi, että rakennuksella ei ole rakennuslupaa tai siksi, että rakennus on tulipalossa tuhoutunut niin, ettei sitä voida pitää enää pitää rakennuksena.
• Jos purettavalla rakennuksella on pysyvä rakennustunnus.

HUOM! Purkamisilmoitus on tehtävä vähintään 30 vrk ennen purkutöiden aloitusta. Rakennusvalvonta voi tänä aikana perustellusta syystä edellyttää purkamisluvan hakemista kohteelle. Tällöin purkutöitä ei saa aloittaa ennen kuin haettava purkulupa on myönnetty ja lainvoimainen.

Purkamislupaa tai purkamisilmoitusta ei tarvita

• Jos myönnetty rakentamislupa, katusuunnitelma tai tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista.
• Jos rakennuksen lupaa vaatimattomien korjaus- ja muutostöiden yhteydessä puretaan tavanomaisia ja lupaa vaatimattomia rakennusosia. Suojellun tai arvokkaaksi arvioidun rakennuksen kaikkien purkutöiden yhteydessä tulee varmistaa luvantarve rakennusvalvonnasta erikseen.
• Jos purkukohde on rakennettu 1.1.2025 jälkeen, eikä sen rakentamiseen ole vaadittu rakentamislupaa.

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys vaaditaan myös uudisrakentamisessa 1.1.2025 alkaen. Selvitystä ei kuitenkaan edellytetä hankkeissa, joissa purkumateriaalien määrä on vähäinen tai pois kuljetettavia maa- tai kiviaineksia ei synny. Ohjeellinen raja purkumateriaalien vähäisyydelle kokonaispurkuhankkeessa on 100 kerrosalaneliötä ja korjaushankkeessa 10 tonnia purkumateriaaleja.

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä lupahakemukseen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Selvitys laaditaan ja päivitetään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmään (Rapu). Selvityksen tulee sisältää arvio hankkeessa syntyvistä purkumateriaaleista, vaarallisia aineita sisältävistä purkumateriaaleista, sekä pois kuljetettavista maa- ja kiviaineksista. Sellaisessakin uuden rakennuksen rakentamishankkeessa, johon ei sisälly purkamista, on ilmoitettava arvio rakennuspaikalta pois kuljetettavan maa- ja kiviaineksen määrästä.

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua Rapu-järjestelmässä siten, että siitä käyvät ilmi tiedot rakennuspaikalta pois kuljetettujen rakennus- ja purkujätteiden määristä, toimituspaikoista ja käsittelystä. Myös uuden rakennuksen rakentamishankkeen selvitykseen on lisättävä tiedot rakentamisen aikana syntyneistä rakennusjätteistä. Jätetiedot päivitetään selvitykseen ensisijaisesti SIIRTO-rekisterin tietojen perusteella. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräysvelvollisuudesta säädetään jätelaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.

Loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakentamishankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että rakennustyö on saatettu loppuun rakentamisluvan ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ml. purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen päivittäminen ja tietojen ilmoittaminen Syken ylläpitämään Rapu-tietokantaan. 

Lisätietoa purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmästä 

Yksi rakennusvalvonnan tehtävistä on suorittaa rakennetun ympäristön jatkuvaa valvontaa ja valvoa mm. sen siisteyttä ja turvallisuutta. Jatkuvaa valvontaa tehdään nimensä mukaisesti jatkuvasti esimerkiksi katselmuksilla liikuttaessa. Tarvittaessa rakennusvalvonta huomauttaa alueen haltijaa huolehtimaan mahdolliset epäsiisteydet tai turvallisuuspuutteet kuntoon.

Osa jatkuvaa valvontaa ovat myös kuntalaisten tekemät toimenpidepyynnöt ja ilmiannot huomaamistaan epäkohdista. Palautetta voi antaa olemalla yhteydessä rakennusvalvontaan.

Toimenpidepyyntö tai ilmianto rakennusvalvonnalle

Jos havaitset rakennettuun ympäristöön liittyvän epäkohdan ja haluat tehdä tästä toimenpidepyynnön tai ilmiannon, toimi alla olevan ohjeen mukaan. Tällaisia havaintoja voivat olla esimerkiksi epäsiistit alueet ja turvallisuuteen liittyvät puutteet.

Toimenpidepyyntö tai ilmianto tehdään kunnan rakennusvalvontaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Toimenpidepyynnössä tai ilmiannossa on annettava seuraavat tiedot:

• pyynnön tekijän tai ilmiantajan nimi ja yhteystiedot,
• valvottavan kiinteistön osoite ja muut yksilöintitiedot,
• toimenpiteet, joita asiassa vaaditaan,
• perustelut vaatimukselle ja
• tieto siitä, mikä pyynnön tekijän/ilmiantajan yhteys asiaan on: onko hän naapuri, ohikulkija tai jotakin muuta.

Rakennusvalvonta ei käsittele nimettömiä pyyntöjä ja ilmiantoja muutoin kuin poikkeuksellisesti, jos valvottava intressi on merkittävä. Nimettömien ilmiantojen käsittelemättä jättäminen perustuu hallintolain 16 §:än Asiakirjan sisältö sekä laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 7 §:än. Myöskään kaupungin toiselle viranomaiselle toimitettuja nimettömiä kirjelmiä, mitkä tämä viranomainen toimittaa rakennusvalvontaan, ei tutkita.

Toimenpidepyynnöt ja ilmiannot luokitellaan valvottavien intressien merkittävyyden mukaan. Jos kyseessä on yleisen edun kannalta merkittävästä asiasta, siihen puututaan kenen hyvänsä tekemän pyynnön tai ilmiannon perusteella ja luonnollisesti myös rakennusvalvonnan omien havaintojen perusteella, vaikka kukaan ei ole siitä ilmoittanut. Jos kyseessä sen sijaan on naapuriasia, joka tyypillisesti haittaa vain yhtä naapuria, valvontatoimenpiteet käynnistetään vain sellaisen tahon ilmoituksesta, jolla olisi valitusoikeus tontille myönnettävästä luvasta.

Rakennusvalvontaan tehty kirjallinen toimenpidepyyntö tai ilmianto on julkinen heti, kun se on saapunut rakennusvalvontavirastoon.

Jos paikalla käynnin jälkeen ja muun selvityksen johdosta rakennusvalvonta käynnistää valvontatoimenpiteet, niin kopio toimenpidepyynnöstä tai ilmiannosta liitetään mukaan valvottavalle toimitettavaan kehotukseen/tarkastuslausuntoon.

Jos toimenpidepyynnön tekijä/ilmiantaja ei jonkin vamman tai vastaavan syyn johdosta kykene tekemään pyyntöä/ilmiantoa kirjallisesti, niin rakennusvalvonta voi ottaa pyynnön tai ilmiannon vastaan suullisesti. Kyseisen henkilön on annettava edellä mainitut tiedot, jotka rakennusvalvonnan viranhaltija/työntekijä kirjaa ylös laadittavaan asiakirjaan.

Aiheeseen liittyvät lait

Hallintolaki 16 § Asiakirjan sisältö

Hallintolaki 19 § Asian vireillepano

Hallintolaki 20 § Asian vireilletulo

Alueidenkäyttölaki 192 § 1 momentti Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 7 § 1 momentti Viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkiseksi tuleminen

Asiakirjapyyntönä voit pyytää rakennusvalvonnasta esimerkiksi vanhojen rakennuslupien tarkastuspöytäkirjoja ja lupapiirustuksia.

Lähetä asiakirjapyynnöt rakennusvalvonnan sähköpostiin rakennusvalvonta@oulainen.fi. Kirjaa pyyntöön rakennuspaikan osoite ja kiinteistötunnus sekä mitä asiakirjoja tarvitset. Asiakirjapyynnöt käsitellään saapumisjärjestyksessä. Jos aineisto on helposti saatavissa skannatussa muodossa ja määrä on kohtuullinen, asiakirjapyyntö voi olla ilmainen. Arkistosta etsimisestä ja skannaamisesta laskutetaan hinnaston mukaisesti. 

Pyydä poikkeamislupa- ja suunnittelutarveratkaisuasiakirjat kaavoituksesta. 

Asema- ja yleiskaava-alueiden karttoja sekä suunnittelun pohjaineistoja teemme tilauksesta. Palvelu on maksullinen. Lähetä pyyntösi tarpeen kuvauksen, kiinteistötunnuksen ja osoitteen sekä yhteystietojesi kera sähköpostilla osoitteeseen sanna.vahakangas@oulainen.fi.