Pelastussuunnitelma

PELASTUSSUUNNITELMA

JUHO OKSAN KOULU

OULAINEN

30.9.2024

KAARIKATU 3

86300 OULAINEN

Pelastussuunnitelman sisältö

Kiinteistön perustiedot, rakenne, henkilöstö ja kiinteistössä oleva muu toiminta

1. Ennakoitavat vaaratilanteet

2. Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi

3. Poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt

4. Turvallisuushenkilöstö

5. Tarvittava materiaali

6. Ohjeet erilaisia ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten

7. Pelastussuunnitelmasta tiedottaminen

JUHO OKSAN KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA

Kiinteistön perustiedot:

JUHO OKSAN KOULU (vuosiluokat 0-6, pienryhmät)

KAARIKATU 3

86300 OULAINEN

PUH. 4793 300

jarmo.makinen@oulainen.fi

Kaupunginosa: 1. kaupunginosa (OULAS)

Kortteli: 15

Tontti: 8

Kiinteistön rakenne ja henkilöstö:

Rakennusvuosi: 1938,1954,1962,2004

Rakennuksia 1

Portaita/kerroksia: 3 (oppilaskäytössä 2, kellarikerros varastona)

Luokkahuoneita: 27

Pienryhmätiloja 6

Muita tiloja Pienryhmätila

Liikuntasali

Tekninen työ

Tekstiilityö

Musiikkiluokka

Terveydenhuoltotilat

Keittiö

Ruokasali

Henkilömäärä: Opettajia 32

Muu henkilökunta 2

Koulunkäynnin ohjaajia 24

Siistijöitä 3

Keittiö 8

Kuraattori 1

Terveydenhoitajia 2

Hammashoitaja 1

Koululääkäri 1

Psykologi 1

Oppilaita 344

Koulukiinteistössä oleva muu toiminta:

Esikouluryhmiä 1

Oppilaskerhojen toimintaa iltapäivällä ja iltaisin

Aamu- ja iltapäiväkerho

Liikunta- ja urheilutoimintaa koulun salissa iltaisin ja viikonloppuisin

kansalaisopiston piirejä iltaisin ja viikonloppuisin

yksityisten ihmisten harrastustoimintaa

1. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET

Tulipalo
Onnettomuus tai sairauskohtaus
Kaasuvaara
Räjähdysvaara
Säteilyvaara
Pommi- tai muu uhkaus
Uhkaava henkilö koulun tiloissa
Varkaus- tai ryöstötilanne
Vesivahinko

2. TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI

ESTÄ VAHINGON MAHDOLLISUUS, OTA HUOMIOON SEURAAVAT ASIAT

Pidä työpaikkasi järjestys hyvänä.
Tyhjennä jätteet niille kuuluviin kannellisiin astioihin.
Ilmoita sähkölaitteissa ilmenevät viat kunnossapidosta vastaavalle.
Jos mahdollista, poista vioittunut laite verkosta ja estä laitteen käyttö.
Sammuta virta sähkölaitteista työpäivän päätyttyä.
Tupakointi ei ole sallittu koulun alueella.
Tulityöt on tehtävä valvontasuunnitelmaa noudattaen.

MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA:

Mikäli havaitset palo- tai työturvallisuuteen liittyviä vaaroja, pyri itse korjaamaan tilanne.
Ellei valtuutesi riitä - ota yhteys esimieheesi.
Työpaikan asioista julkisuuteen tiedottaa:

Rehtori tai oma esimiehesi.

Tiedotusvälineiden yhteydenotot ohjataan suoraan hänelle.
Avaimen kadotessa, ota heti yhteyttä rehtoriin.
Jaetuista koulun avaimista on luettelo vahtimestari Petteri Piipolla kansliassa. Avaimet ja avainlätkät luovuttaa kuittausta vastaan vahtimestari. Sääntönä pidetään, että avainta ei lainata. Jos esimerkiksi oppilaan pitää päästä tiettyyn lukittuun huoneeseen, opettaja ei lainaa avainta, vaan käy itse avaamassa oven.
Tutustu oppilaitoksen turvajärjestelyihin ja pelastussuunnitelmaan sekä siihen liittyviin pohjapiirustuksiin.

3. POISTUMIS- JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET SEKÄ SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELYT

Poistumistiet on merkitty tämän suunnitelman liitteenä olevaan koulun pohjapiirustukseen.

Piirustukseen on merkitty myös alkusammutuskaluston sijoituspaikat, paloilmoituspainikkeet ja ensiapukaappien paikat.

4. TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ

Tehtävä Nimi Puhelin

Turvallisuus-

johtaja Jarmo Mäkinen 044-4793 301

Sijainen Marja-Kaisa Kortesalmi 044-4793 360

Apulais-

turvallisuus-

johtaja: Petteri Piippo 044-4793 308

C-siipi yläkerta

Janika Hihnala 044-4793 364

Marko Huhtanen 044-4793 651

Anne Knuutila 044-4793 696

Tiina Kukkonen 044-4793 579

Tiia Saari 044-4793 356

Peppi Hellberg 044-4793 303

Marika Rasinaho 044-4793 314

Marko Piltonen 044-4793 362

Kaisa-Elina Korhonen 044-4793 372

Elena Hyytiäinen 044-4793 652

Elina Hankonen 044-4793 365

Inna Helander 044-4793 650

Susanna Kreivi 044-4793 577

Eveliina Pienimäki 044-4793 580

C-siipi alakerta

B-siipi yläkerta

Tarja Mäkinen 044-4793 374

Katja Huhtahaara 044-4793 363

Raili Esko 044-4793329

Marja-Kaisa Kortesalmi 044-4793 360

Anne-Kaisa Liias 044-4793 376

Katja Leskelä 044-4793 594

Paulus Veteläinen 044-4793 304

Leea Tuomaala 044-4793 379

Päivi Erkkilä 044-4793 350

Mari Jylkkä 044-4793 597

Sari Sikkilä 044-4793 369

Tanja Kakko 044-4793 371

Pirjo Kyllönen 044-4793 587

B-siipi alakerta

Ulla Huikari 044-4793 300

Airi Vimpari 044-4793 575

Leena Jylänki 044-4793 370

Rami Rahkola 044-4793 305

Jarmo Mäkinen 044-4793 301

Petteri Piippo 044-4793 308

Siiri-Sofia Laitala 044-4793375

Päivi Tauriainen 044-4793 368

Tarja Kortesalmi 044-4793 389

Erja Mäyrä 044-4793 574

Henna Rantala 044-4793 378

A-siipi yläkerta

Henna Hannula 044-4793 306

Henriika Hautamäki 044-4793 381

Anne-Maria Sirviö 044-4793 373

Joni Esko 044-4793 324

Anu Änäkkälä 044-4793 572

Asla Veteläinen 044-4793 399

Marja-Liisa Kiiveri 044-4793 387

Tarja Ylitalo 044-4793 382

Ante Veteläinen 044-3384008

Pirjo Vähäkangas 040-7195103

A-siipi yläkerta

Marjo Ylikulju 044-4793 361

Kaisa Pietarila 044-4793 653

Virpi Pehkonen 044-4793 577

Kaisa Epäilys 044-4793 377

Sari Eilola 044-4793 596

Anne Turula 040-8465862

Henna M Rantala 044-4793 654

Marjo Salmela 044-4793 593

Merika Makwembere 044-4793 366

Tatu Jylkkä 044-9735717

Suojanhoitajat Veli Ronkainen 044-4793 508

Petteri Piippo 044-4793 308

Alleviivattu henkilö on alueen valvoja. Muut ovat hänen sijaisiaan.

Jos nimetty valvoja ei ole paikalla, siirtyvät tehtävät hänen sijaiselleen.

TYÖPAIKKATURVALLISUUS

Työpaikan turvallisuussuunnittelua ja -toimintaa johtaa turvallisuusjohtaja tai työvuorossa oleva turvallisuusvalvoja, joiden apuna ovat turvallisuusryhmän jäsenet. Turvallisuusryhmän kokoonpano:

rehtori / vararehtori: turvallisuusjohtaja
apulaisturvallisuusjohtaja
turvallisuusvalvojat
suojanhoitajat
muu turvallisuushenkilöstö (pelastajat ja ensiavunantajat)

Turvallisuusryhmän tehtävänä on sen omalla työpaikalla tapahtuneiden onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja seurausten välitön torjunta.

Turvallisuusryhmä on tarkoitettu toimimaan ensisijaisesti omalla työpaikalla.

Juho Oksan koulun henkilökunnan yhteistyökokouksissa on syksystä 2005 alkaen käsitelty pelastussuunnitelmaa ja tiedotettu toimintaohjeista, joissa huomioidaan henkilökunnan vastuu turvallisuudesta.

Jos nimetty henkilö ei ole paikalla, siirtyvät tehtävät hänen sijaiselleen. (seuraavana listalla)

TURVALLISUUSVALVOJAN TEHTÄVÄT

1. Perusvalmiudessa

Johtaa oman vastuualueensa palontorjunta-, ensiapu- ja pelastustoimintaa ja sen kehittämistä. Valvoa muita annettuja turvallisuusmääräyksiä ja toimintaohjeita.

Tarkistaa määräajoin vastuualueensa työturvallisuus, ensiapu- ja pelastusvalmius, alkusammutusvalmius ja kulunvalvonta. Valvoa, että työpaikan turvallisuuselimellä on ajan tasalla olevat hälytysohjeet ja valmiudet valmiuden kohottamiseen ja toimeenpanoon.

2. Valmiuden kohottamisvaiheessa

Välittää henkilöstölle annetut käskyt ja ilmoitukset. Johtaa vastuualueensa siirtymistä tehostettuun valmiuteen. Tarkistaa käytettävissä oleva henkilöstö. Tarkistaa toimintaohjeiden riittävyys. Tarkistaa koulutuksellinen valmius. Johtaa toimialueensa saattamista suojelukuntoon: palokuorman keventäminen, alkusammutusvälineiden ja suojaopasteiden lisääminen. Varmistaa koneiden ja laitteiden toiminnan alasajo, suojaamis- ja korjaamismahdollisuudet. Valvoa suojelusta annettujen käskyjen ja ohjeiden noudattamista. Työpaikan suojaaminen ja tiivistäminen.

3. Täysvalmiudessa

Johtaa hälytystilanteessa suojaamistoimenpiteitä. Tarkistaa hälytyksen perillemeno.

Valvoa järjestyksen säilymistä. Valvoa toiminnan lopetus, koneiden peittäminen, ikkunoiden ja ovien sulkeminen. Varmistaa evakuointitilanteessa, ettei työpaikalle jää ketään. Ilmoittaa työpaikan tilasta esimiehelle.

Jos nimetty turvallisuusvalvoja ei ole paikalla, siirtyvät tehtävät hänen sijaiselleen.

TURVALLISUUSRYHMÄN TEHTÄVÄT

Alkusammutusvälineiden tarkastus.
Alkusammutusvälineiden on oltava kunnossa ja merkityillä paikoillaan.
Sammuttimille on oltava esteetön pääsy.
Sammuttimien käytön ja sijainnin opastus.
Uusien työntekijöiden opastus paloturvallisuusseikoissa.
Tulityöpaikan valvonta (teknisen työn tilat).
Varapoistumisteiden tarkastus.
Varapoistumisteiden on oltava auki.
Hätäpoistumisvalojen on oltava kunnossa.
Siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen.
Kaasupullot oikeilla paikoilla.
Syttyvät nesteet omassa varastossaan.
Sähkökeskusten ympärillä 80 cm vapaata tilaa.
Ovien, ikkunoiden ja palo-ovien sulkemisen järjestäminen.
Työpaikan valvojan on oltava selvillä alueellaan työskentelevistä henkilöistä.
Hälytystapauksissa työpaikan valvoja kokoaa alueellaan työskentelevät henkilöt kokoontumispaikalle.
Jokaisen on tiedettävä kokoontumispaikka (koulun jääkiekkokaukalo).
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa.
Työpaikan valvoja suorittaa henkilölaskun ja
Ilmoittaa viranomaisille puuttuvat henkilöt.

TURVALLISUUSRYHMÄN TEHTÄVÄT TULIPALON SATTUESSA

Pelastus ja ensiapu.
Alkusammutus.
Hälytys palolaitokselle ja muille sidosryhmille:
- - Suojelujohtaja ja muut ryhmän jäsenet
  - Oma henkilökunta
  - Jälkivahinkojen torjuntaa suorittavat yritykset
Henkilökunnan ja asiakkaiden ohjaus kokoontumispaikalle.
Viranomaisten opastus ja informointi.
Ilmastoinnin poiskytkentä.
Kompressorien poiskytkentä.
Sähkönsyötön katkaisu (tapauskohtaisesti).
Palon leviämisen estäminen.
- - Tilaan johtavien ovien ja ikkunoiden sulkeminen.
  - Palo-ovien sulkeminen.
Jälkivahinkojen torjunta aloitetaan välittömästi.
- - Suojaus.
  - Siirrot.
  - Kaluston hankinta.
Palokunnan apuna toimiminen sammutustyön johtajan ohjeiden mukaan.
Palontorjuntavälineiden toiminnan testaaminen.

Jos nimetty turvallisuusvalvoja ei ole paikalla, siirtyvät tehtävät hänen sijaiselleen.

5. TARVITTAVA MATERIAALI

VÄESTÖNSUOJA

Sijainti: Teknisen työn luokassa

Suojaluokka: K

Suojapaikkoja: 203

Pinta-ala: 152,9

Väestönsuojan tyhjentäminen ja kuntoon laitto poikkeusoloissa:

Tavarat tyhjennetään liikuntasaliin.

Tarvittava materiaali, kuten vesiastiat, kuivakäymälät yms. säilytetään VSS-tiloissa.

Muu VSS-materiaali on VSS-tiloissa.

Ohjeita siirryttäessä tehostettuun suojelutoimintaan:

1. Suojanvalvoja ja apulainen vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava tilapäissuojan kunnostussuunnitelma. Lisäksi suojanvalvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.

2. Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.

3. Kulkuaukot tarkastetaan ja lisäsuojataan esim. hiekkasäkeillä.

4. Käymäläastiat (15 muovipussia / käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälätiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa.

5. Kaikki ilmastointiventtiilit tarkistetaan. Venttiilejä on myös vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.

6. Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on suihkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 30 litraa henkilöä kohti.

7. Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä.

8. Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tarkastetaan ja tarvittaessa tukitaan.

9. Tarkistetaan mahdollisten varavoimakoneiden ja ilmanvaihtolaitteiden kunto.

10. Selvitetään, missä ovat suojan sähkölaitteiden päävarokkeet ja tarkistetaan:

valaisimet ja varalamput
katkaisimien toiminta
seinäkoskettimien kunto

11. Selvitetään, missä ovat antenni- ja puhelinkytkinrasiat; ellei niitä ole, on ne laitettava suojaan. Varmistutaan, että puhelin on kiinteistön omin toimenpitein mahdollista kytkeä puhelinverkkoon. Varmistutaan, että puhelinnumero on tiedossa kunnan viranomaisilla (vältä soittoja poikkeusoloissa).

12. Suoja varustetaan suojaan kuuluvilla varusteilla (pelastus-, sammutus-, puhdistus- ja ensiapuvälineillä).

13. Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toimintapaikkoihin (naiset/miehet, suojeluelimet, työpaikkojen henkilöstö, asiakkaat). Jokaista suojattavaa henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa on myös mukana olevat henkilökohtaiset tavarat, lääkkeet ja säilyvät elintarvikkeet.

14. Suojassa on oltava tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä kaksi/kolmikerroksiset sängyt noin kolmasosalle suojaan tulevasta henkilöstöstä. Lisäksi on suojaan hankittava poikkeusoloja varten erilaisia välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi oleskella siellä pitemmänkin ajan, mm. viihdytysvälineitä.

15. Varavalaistuksen toiminta tarkastetaan.

16. Kulkuteille ja käytäviin kiinnitetään kilvet, jotka osoittavat tien suojaan.

(Seuraava sivu: Suojelumateriaali)

6. OHJEET ERILAISIA ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEITA VARTEN

Yhteystiedot:

Hätänumero 112

Poliisi 112

TK-ajanvaraus 8-13 08-4793 401

Muuna aikana päivystysapu 116117

Taksi 0100 3020

Myrkytystietokeskus 0800-147111

Koulun kiinteistönhoitajat

ma - pe Veli Ronkainen 044-4793 508

klo 7-16

muuna aikana Kiinteistöpäivystys 050-5403 644

Vesilaitoksen 08-474 469
vikailmoitukset:

Kriisipuhelin: Tk-kriisiryhmä 044-4793 644

YLEINEN VAARAMERKKI

Yleinen hälytysmerkki on yhtäjaksoinen nouseva ja laskeva sireeniääni tai torvi- ja pillityyppisellä hälyttimellä annettuja lyhyitä äänimerkkejä tai hälytys, jonka viranomainen antaa kaiuttimella. Tasainen yhtämittainen sireeniääni on palohälytys, joka aiheuttaa toimia vain palokunnalle.

Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus.

Toimi näin kuultuasi yleisen varamerkin:

Siirry sisälle. Pysy sisällä.

Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet.

Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.

Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.

Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.

***************************************************************************************

Vaara ohi-merkki on yhtämittainen, tasainen äänimerkki.

Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

TULIPALO

- - - Pelasta ja varoita muita vaarasta (sisäinen hälyttäminen). Huolehdi, että kaikki pääsevät turvaan (kokoontumispaikka).
    - Sammuta lähimmällä alkusammuttimella.
    - Hälytä palokunta numerosta 112.
    - Rajoita paloa sulkemalla ovet, luukut ja ilmastointi
    - Opasta ja järjestä palokunnalle esteetön pääsy kohteeseen.

Luokasta poistuminen:

Opettajat ohjaavat kukin oman ryhmänsä turvallista reittiä nopeasti mutta ryntäilemättä kokoontumispaikkaan. Opettaja kulkee viimeisenä.

Luokasta lähdettäessä suljetaan ikkunat ja ovi.

Kokoontumispaikka:

Juho Oksan koulun tontin etelälaidalla sijaitseva JÄÄKIEKKOKAUKALO ja VARAPAIKKA ON YLÄKOULUN KENTTÄ.

Poistumisharjoitukset pidetty:

Muu henkilöstölle järjestetty koulutus:

Soita hätänumeroon 112

Jos voit, soita hätänumeroon aina itse, jotta varmistut tiedon perillemenosta.
Kerro mitä on tapahtunut ja ilmoita tarkka osoite ja kunta.
Vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin.
Toimi sinulle annettujen ohjeiden mukaan.
Lopeta puhelu, vasta kun saat luvan.

Koulun sisäinen hälyttäminen tehdään keskusradiolla.

Kuulutus palon sattuessa:

Huomio, huomio! Tässä puhuu rehtori. Koulun ruokalassa on syttynyt tulipalo. Kaikki koulussa olevat poistuvat rakennuksesta välittömästi sovittuihin kokoontumispaikkoihin koulun pihalle. Opettajat johtavat luokkansa ripeästi mutta ryntäilemättä sovittua reittiä. Kokoontumispaikalta ei kukaan saa poistua ilman lupaa. Tämä ei ole harjoitus. Toistan. Kaikki koulussa olevat poistuvat rakennuksesta välittömästi sovittuihin kokoontumispaikkoihin koulun pihalle.

Ilmanvaihtokeskuksen hätäkytkimellä suljetaan ilmastointi.

(Sijainti: Korkea eteistila uudisosassa, käynti Kaarikadulta, tila on L101)

Tulipalosta tiedotusvälineille tiedottamisesta vastaa palolaitos.
ONNETTOMUUS TAI SAIRAUSKOHTAUS

Selvitä, mitä on tapahtunut, jaa tarvittaessa tehtäviä.

Pelasta hengenvaarassa olevat, estä lisäonnettomuudet.

Anna hätäensiapu

turvaa hengitys ja verenkierto

ehkäise sokki ja tyrehdytä verenvuoto

Hälytä apua yleisestä hätänumerosta 112.

Jos voit, soita hätänumeroon aina itse, jotta varmistut tiedon perillemenosta.

Kerro mitä on tapahtunut ja ilmoita tarkka osoite ja kunta.

Vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin.

Toimi sinulle annettujen ohjeiden mukaan.

Lopeta puhelu, vasta kun saat luvan.

Ilmoita asiasta oppilaiden vanhemmille, rehtorille ja luokanvalvojille.

Poliisi 112

KAASUVAARA

Vaarallisia kaasuja on varastoituna etenkin kemikaaliliikenteen satamiin, josta ne kuljetetaan eri puolille Suomea. Varsinkin kemianteollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus käyttävät suuria määriä vaarallisia kemikaaleja. Esimerkiksi happea, ammoniakkia ja rikkidioksidia kuljetetaan nesteytettyinä paineastioissa tai säiliövaunuissa.

Normaalisti kuljetuksissa riskit ovat varsin pienet, koska säiliöt ovat kestäviä ja tiiviitä. Säiliöiden täytön ja huollon, liikenneonnettomuuden tai tulipalon yhteydessä voi kuitenkin syntyä kaasuvaaratilanteita. Tuulen suunnasta ja voimakkuudesta riippuen kaasuvuodon vaikutukset voivat ulottua useiden kilometrien päähän onnettomuuspaikasta.

Vaaralliset kaasut voivat olla värittömiä. Onnettomuuspaikalla kaasu voi erottua sumuisena pilvenä, mutta tuulen mukana kulkeutuessaan se muuttuu nopeasti näkymättömäksi. Teollisuuskaasut tunnistaa yleensä jo pieninä pitoisuuksina pistävästä hajusta.

Kaasuvaaran syntyminen pyritään estämään tarkastuksilla, turvajärjestelmillä, käyttöohjeilla, henkilöstön koulutuksella ja suunnittelemalla entistä turvallisempia rakenteita ja laitteita.

Puhelinluetteloissa on hätänumerosivuilla toimintaohjeet kaasuvaaran varalta. Kunnissa on varauduttu siirtämään väestöä tarvittaessa pois vaara-alueelta. Uhanalaisissa kunnissa on vielä tehostettu hälytysjärjestelmää. Vaarallisia aineita käsittelevät tehtaat ovat myös antaneet lähiympäristön asukkaille ohjeita onnettomuuksien varalle sekä kouluttaneet ja varustaneet suojeluhenkilöstöä.

Kaasuvaaratilanteessa annetaan yleinen hälytysmerkki ja toimitaan sen mukaisesti.

Lisäksi, jos olet sisätiloissa

Ja tunnet kaasun hajua, hengitä kostean vaatteen läpi.
Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
Kuuntele radiota.
Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle, poistu kaasun alta sivutuuleen.
Pyri korkeimpaan maastonkohtaan.
Suojaa hengitystä kostealla vaatteella, ruoholla, turpeella tai sammalella.

Suojautuminen myrkyllisiltä kaasuilta

Jos ilmaan päässyt myrkyllinen aine aiheuttaa ihmisille vaaran, viranomaiset antavat yleisen hälytysmerkin. Hälyttämiseen käytetään kiinteää hälytysjärjestelmää tai liikkuvia hälyttimiä.

Vaarallisilta kaasuilta suojaudutaan menemällä sisätiloihin. Väestönsuojiin ei pidä mennä. Tyynellä ilmalla ja hyvin heikossa tuulessa kaasupilvi pysyy lähellä maan pintaa ja painuu alaviin paikkoihin ja rakennusten kellareihin. Kaasu tunkeutuu sisätiloihin hitaasti, mikäli ilmastointilaitteet pysäytetään ja ikkunat ja ovet suljetaan tiiviisti.

Asuinhuoneiston ilma vaihtuu normaalisti kerran tunnissa tai kahdessa. Jos kaasupäästö kestää enintään puoli tuntia ja huoneet tuuletetaan hyvin sen jälkeen, ihmiset saavat sisällä 5 -10 % ulkona saatavasta annoksesta. Huoneen ilmanvaihtoa voi hidastaa sulkemalla väliovet, tukkimalla poistohormien venttiilit ja teippaamalla ikkunoiden ja ovien raot. Jos vuotokohta on lähellä ja raskas kaasupilvi matelee maanpinnassa, ylimmissä kerroksissa on paras suoja.

Palokunta tutkii vaara-alueen ja tiedottaa tilanteen kehittymisestä. Se antaa suojautumisohjeita ja kertoo, milloin myrkkypilvi on haihtunut ja huonetilat voidaan tuulettaa. Viranomaiset kertovat myös, millaisten oireiden ilmaantuessa pitää mennä terveyskeskukseen. Tiedottamiseen käytetään liikkuvia tai kiinteitä kaiuttimia. Tarvittaessa onnettomuusalueen radioasemat lähettävät viranomaisten tiedotteita.

Jos esimerkiksi kemikaalikuljetuksessa tapahtuu onnettomuus ja sisälle suojautuminen ei riitä, viranomaiset määräävät asukkaat siirtymään nopeasti pois kaasuvaara-alueelta. Tämä niin sanottu suojaväistö on lyhytaikainen evakuointitoimenpide ja se edellyttää väestön välitöntä alueelta lähtemistä.

VAARALLISIA KAASUJA

Kloori

Kloori on pistävänhajuinen, hengenvaarallinen, ilmaa raskaampi kaasu, joka on suurina pitoisuuksina kellertävää. Klooria käytetään yleisesti desinfiointiaineena vesilaitoksissa ja uimahalleissa. Kloori ärsyttää ja syövyttää silmiä, ihoa ja erityisesti hengityselimiä aiheuttaen pysyvän vammautumisen. Nestemäinen kloori voi aiheuttaa paleltumisvammoja. Kloorin ja ilman seos ei räjähdä, mutta kaasumaisten hiilivetyjen ja kloorin seos on räjähtävä.

Ammoniakki

Ammoniakki on väritön pistävänhajuinen neste tai kaasu. Ammoniakkia voidaan varastoida paineastiassa tai jäähdytettynä, jolloin sen lämpötila on noin - 33 astetta. Ammoniakki on kaasuna ilmaa kevyempi ja se voi suurina pitoisuuksina olla hengenvaarallinen. Se ärsyttää voimakkaasti hengityselimiä ja silmiä. Ammoniakin ja ilman seos voi räjähtää etenkin suljetuissa tiloissa. Ammoniakkia käytetään mm. jäähdytyslaitteistoissa ja lannoitteiden raaka-aineena.

Rikkidioksidi

Rikkidioksidi on pistävän hajuinen happamelta maistuva väritön kaasu. Se on ilmaa raskaampi kaasu, joka voi suurina pitoisuuksina aiheuttaa hengenvaarallisia keuhkovammoja. Rikkidioksidi aiheuttaa myös vahinkoa kasveille. Rikkidioksidi ei ole räjähtävä kaasu, mutta se voi reagoida metallien kanssa, jolloin vapautuu räjähtävää vetyä. Rikkidioksidia käytetään teollisuudessa mm. rikkihapon, lannoitteiden ja sellun valmistukseen.

Nestekaasut

Nestekaasut ovat propaania, butaania tai niiden seosta. Ne ovat värittömiä, ilmaa raskaampia ja pahanhajuisiksi seostettuja kaasuja, joita kuljetetaan paineastioissa tai säiliövaunuissa. Näiden kaasujen ja ilman seos on räjähtävä, ja ne ovat erittäin tulenarkoja. Kaasu kulkeutuu maanpinnan syvänteisiin ja työntää ilman tieltään, jolloin nestekaasuun joutuminen voi aiheuttaa tukehtumisen ilman puutteeseen. Nestekaasut eivät aiheuta myrkytystä, mutta niillä on huumaava vaikutus.

RÄJÄHDYSVAARA

Räjähdyksessä purkautuu yhtäkkiä suuri voimalataus. Räjähdyksen paineesta välitön ympäristö voi tuhoutua täysin ja lähistö vaurioitua pahasti.

Rakenteiden luhistuminen saattaa jatkua ja aiheuttaa sortumia vielä myöhemminkin.

Räjähdyksen paine aiheuttaa ihmiselle sitä pahemmat vammat mitä lähempänä hän on onnettomuuspaikkaa. Herkimmin paineesta vaurioituvat korvien tärykalvot. Paineen sinkoamat lohkareet ja sirpaleet ovat suojattomille ihmisille erittäin vaarallisia. Räjähdys kehittää lämpöä, mikä aiheuttaa palovammoja ja tulipaloja.

Räjähdyksen voivat aiheuttaa varsinaisten räjähdysaineiden ja aseiden lisäksi suuren paineen alaiset höyryt, kaasut ja myös puun ja viljan hienojakoinen kuiva pöly.

Räjähdykset ovat mahdollisia myös kotioloissa, sillä monet tulenarat, tavallisetkin kemikaalitkin voivat syttyä ja aiheuttaa väärin käsiteltyinä räjähdyksen. Erityisen vaarallisia ovat erittäin helposti syttyvät palavat nesteet sekä nestekaasu ja kaupunkikaasu.

Teollisuudessa käytetään erittäin paljon räjähdysvaarallisia kemikaaleja, jotka kaikista varotoimistakin huolimatta saattavat räjähtää. Myös höyrykattiloihin, paineastioihin ja muihin laiteisiin liittyy aina räjähdysvaara.

Herkästi syttyvien ja räjähtävien aineiden tai laitteiden kanssa on aina noudatettava ohjeita ja varomääräyksiä. Jos niitä ei osaa käsitellä, niihin ei tule koskea. Puutu heti asiaan ja hälytä viranomaiset, jos havaitset huolimatonta räjähteiden käsittelyä.

SÄTEILYVAARA

Radioaktiivista säteilyä ei voi havaita aistein, mutta sen olemassaolo voidaan todeta mittauslaitteilla. Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti koko maan kattavalla automaattisella säteily valvontaverkolla, joka havaitsee muutokset heti. Säteilyn pienistäkin muutoksista tiedotetaan viivytyksettä. Jos ihmisille voi aiheutua vaaraa, siitä varoitetaan välittömästi. Toimintaohjeet annetaan radiossa ja televisiossa. Säteilyvaarassa suojaudutaan samoin kuin muissakin ympäristöonnettomuuksissa. Hälytyksen jälkeen siirrytään sisätiloihin, pysäytetään ilmanvaihto ja kuunnellaan lisäohjeita radiosta. Mikäli radioaktiivinen laskeuma on niin voimakas, ettei sisätiloihin suojautuminen riitä, saastuneen alueen asukkaat siirretään turvaan väestönsuojiin tai muille paikkakunnille. Viranomaiset saattavat myös suositella joditablettien nauttimista kilpirauhasen suojelemiseksi.

Välittömästä säteilyvaarasta varoitetaan yleisellä hälytysmerkillä.

1. Siirry nopeasti sisälle

Sisälle suojautuminen on nopea ja yleensä riittävä suojautumiskeino. Parhaan suojan tarjoavat kellarikerros ja rakennuksen keskiosat. Säteily vaimenee sitä paremmin, mitä paksumman ja painavamman seinän se joutuu läpäisemään. Väestönsuojiin mennään, jos viranomaiset niin kehottavat.

2. Ikkunat ja ovet kiinni, sammuta ilmastointi

Radioaktiivisten aineiden sisäänpääsy estetään tiivistämällä ikkunoiden ja ovien raot esimerkiksi maalarinteipillä, sulkemalla tuuletusaukot ja pysäyttämällä koneellinen ilmanvaihto. Laskeumapilven kuljettua ohi tilat tuuletetaan huolellisesti viranomaisten antamien ohjeiden mukaan.

3. Toimi radion ohjeiden mukaan

Älä soita puhelimella, jotta linjat eivät tukkeutuisi. Viranomaiset antavat radiossa ohjeita tarvittavista toimista.

4. Joditabletteja vain viranomaisten suosituksesta

Joditableteilla voidaan suojata kilpirauhasta radioaktiiviselta jodilta. Niitä ei pidä nauttia omin päin, vaan on odotettava viranomaisten ohjeita. Liian aikaisin tai liian myöhään otetuista tableteista ei ole suojaa.

5. Suojaa ruoka ja vesi

Muut elintarvikkeet kuin säilykkeet on suojattava radioaktiiviselta pölyltä muovipusseihin ja juomavesi tiiviisiin astioihin. Jääkaappi ja pakastin ovat hyviä säilytyspaikkoja.

6. Ulkona liikkuminen

Vakavassa tilanteessa viranomaiset saattavat kehottaa asukkaita siirtymään pois laskeuma-alueelta. Ulos ei pidä lähteä ilman kehotusta. Jos ulkona on välttämätöntä liikkua, käytä hengityssuojainta ja suojavaatetusta. Sellaiseksi käy esimerkiksi hupullinen sadeasu ja kumisaappaat. Jätä vaatteet eteiseen ja peseydy hyvin sisälle palattuasi.

7. Eläinten suojaus

Maatiloilla kotieläimet ajetaan sisätiloihin. Rehuvarastot sekä juomavesi suojataan muovipeitteillä ja tiivistämällä.

Joditabletit suojaavat kilpirauhasta

Säteilytilanteessa viranomaiset voivat kehottaa nauttimaan joditabletteja. Säteilylle altistuessa niillä voidaan estää radioaktiivisen jodin sitoutuminen kilpirauhaseen. Puolen vuorokauden kuluttua säteilylle altistumisesta nautittuna joditabletti on jo tehoton, joten viranomaisten ohjeita tulee noudattaa tarkkaan.

Joditabletteja kannattaa hankkia ennakkoon apteekista. Lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat eniten joditablettien suojaa. Jodille allergiset eivät saa nauttia tabletteja.

Joditabletit eivät suojaa ulkoiselta säteilyltä eivätkä muilta radioaktiivisilta aineilta kuin jodilta. Tablettien nauttimista tärkeämpää on huolehtia koko kehon suojaamisesta pysyttelemällä sisällä ja käyttämällä vain puhtaita elintarvikkeita. Joditablettia ei koskaan tule nauttia ilman viranomaisten kehotusta.

Koulun joditabletteja säilytetään terveydenhoitajan työhuoneen kaapissa.

POMMIUHKAUS

- Puhelimitse tehty pommiuhkaus:
- ole rauhallinen ja ystävällinen
- älä keskeytä soittajaa - vaan tarjoa neuvottelua
- koeta ylläpitää puhelua
- aloita puhelun jäljittäminen
- kysy:
  - milloin pommi räjähtää?
  - missä se on?
  - minkä näköinen se on?
  - miksi pommi on asennettu?

Pommiuhkauksen sanamuoto: _____________________________________________________________

_____________________________________________________________

puhelu tulee oman vaihteen kautta / ei tule vaihteesta

POMMIUHKAUKSEN TEKIJÄN HENKILÖLLISYYS:

mies / nainen / poika / tyttö

POMMIUHKAUKSEN TEKIJÄN ÄÄNI:

korkea/kimeä hiljainen/heikko matala/korkea

selkeä/soperteleva pehmeä/miellyttävä

POMMIUHKAUKSEN TEKIJÄN PUHE:

nopeaa hidasta huolellista

selvää vääristynyttä kiroilevaa

änkyttävää sopottavaa _________________________

POMMIUHKAUKSEN TEKIJÄN MURRE:

paikallinen vieras korostus

muu, mikä ____________________________________________________

POMMIUHKAUKSEN TEKIJÄN ASENNE:

rauhallinen kiihtynyt

muu, mikä ____________________________________________________

TAUSTAÄÄNET:

koneiden melu katuliikenne

musiikki ihmisten äänet

toimistokoneiden äänet muu, mikä _____________________________

UHKAUKSEN VASTAANOTTAJA:

Päiväys	Klo	Nimi

UHKAAVA HENKILÖ

opettaja vie lapset pois tilanteesta
rehtori tai opettaja on jonkun toisen aikuisen kanssa psyykkisesti häiriintyneen kanssa
sellaisessa huoneessa / tilassa, josta on toinen poistumistie
soitto terveyskeskuksen päivystykseen; ohjeet päivystävältä lääkäriltä
rauhoittaminen kuuntelemalla ja myötäilemällä; ei vastaväitteitä!

UHKAAVA TILANNE

TOIMINTAOHJE POMMIUHKAUSTILANTEESSA

VÄLITÖN POISTUMINEN KOULUSTA

Koskee jokaista koulun sisällä olevaa ihmistä
Tiedotus keskusradion kautta koko taloon ja pihalle
1. kokoontuminen kaukaloon ulkokamppeet ja kengät mukana (jos tilaisuus poistua)
  1. opettajalla oppilaiden yhteystiedot mukana ja nimilista oppilasta, että tietää missä jokainen oppilas on ko. hetkellä
  2. siirtyminen yläkoulun saliin, jos on mahdollista, jos koulujen tiloihin ei ole mahdollista siirtyä, niin
  3. siirtyminen esim Oulaisten kirkkoon tai johonkin muuhun isoon tilaan

1. välitön yhteydenotto yleiseen hälytyskeskukseen
2. koteihin yhteys heti
3. kuljetusten järjestäjiin yhteys (taksi ja linja-autot)

TILANNE MISSÄ EI VOIDA POISTUA KOULUSTA (uhkaaja on jo koulun sisällä)

Tieto rehtorille välittömästi (sisäpuhelimella tai kännykällä)
Tiedotus keskusradion kautta koko taloon ja pihalle
1. ns hiljainen hälytys ( tunnussanan käyttö)
2. luokkien ovet pantava välittömästi lukkoon
3. oppilaat ja henkilökunta pois oven ja ikkunoiden edestä lattialle pulpettien alle tai seinän viereen
4. odotettava rauhallisesti, että tilanne menee ohi
5. poistuminen tilasta vasta kun siihen annetaan lupa
6. yhteys koteihin niin pian kuin se on mahdollista
7. yhteys hälytyskeskukseen heti

ANNETAAN UHKAUS, ETTÄ KOULUUN KOHDISTUU POMMI TMS. TULEVAISUUDESSA

Tieto uhkauksesta välittömästi hälytyskeskukseen
Tieto henkilökunnalle ja sitä kautta koteihin, että koulu on kiinni tiettynä päivänä
Koulun turvallisuushenkilöstö kokoontuminen välittömästi (tietty paikka)

Aseistanut henkilö koulussa

REHTORIN TOIMINTAOHJE

Rehtori pyrkii pääsemään turvalliseen johtamistilaansa
Rehtori lukittautuu johtamistilaansa, josta hän ei poistu tilanteen aikana
Rehtori pyrkii välittömästi tekemään päätöksen: 1. lukitus 2. evakuointi
Hälyttää viereisen koulun rehtorin kertoo tilanteen lyhyesti (tilanne 1)
Hälyttää ulkopuolista apua 112 ja kertoo tilanteen
Rehtori johtaa tilannetta ja välittää ohjeita keskusradiolla.

REHTORI EI POISTU TILASTAAN, KUNNES SAA LUVAN POISTUA

OPETTAJIEN TOIMINTAOHJE

Välittömästi lukitse ovi / kokoa esteitä oven eteen
Käske oppilaiden suojautua maihin / pois ikkunoiden, ovien läheisyydestä
Käske oppilaiden hiljentää kännykkänsä / Sammuta luokan valot
Hiljennä luokka / kaikki ääniärsykkeet pois ja odota toimintaohjeita keskusradiosta
Suojaudu itse.

TOIMINTAOHJE MUULLE HENKILÖKUNNALLE

Mikäli mahdollista, pakenee paikalta
Suojautuu lähimpään lukolliseen huoneeseen (oma työtila)
Käskee välittömässä läheisyydessä olevat oppilaat huoneeseensa
Välittömästi lukitsee oven / kokoaa esteitä oven eteen
Sammuttaa tilasta valot / kuuntelee ohjeita

Tilanne 1 Lukittautuminen rakennukseen

Vaarallinen henkilö kulkee koulurakennuksessa
Henkilöllä on esteetön kulku kouluntiloissa
Tilannetta ei välttämättä johdeta

Toimintaohjeet:

Välitön ovien lukitseminen / Esteitä kasaaminen ovien eteen
Lukittuun tilaan suojautuminen
Kukaan ei saa liikkua sisätiloissa
Ulkotiloissa olevat henkilöt pakenevat

Tilanne 2 Evakuointi rakennuksesta

Tilanne on niin vaarallinen, että rakennuksesta on pakko poistua, vaikka ampuja vielä liikkuisikin koulujen lähialueella
Henkilö saattaa tunkeutua rakennukseen
Vain tilanteesta selvillä oleva henkilö (johtaja) voi päättää evakuoinnista

Toimintaohjeet:

Käsky poistua välittömästi rakennuksesta
Henkilöiden tulisi pyrkiä mahdollisimman kauas koulurakennuksesta ennalta ilmoitettuun kokoontumisalueelle
Henkilöiden kehottaminen hakeutua kauimmaiseen suojaan
Käsketään olemaan palaamatta koulun alueelle, ennen kuin tilanne on ohi

Yleistietoja ja yhteystietoja kouluista

Koulu: Juho Oksan kouou

Kokoontumisalue: Ensisijaisesti koulun jääkiekkokaukalo, tarvittaessa siirtyminen

lukion tiloihin.

Osoite: Kaarikatu 3

Postiosoite: 86300 Oulainen

Henkilömäärä: Oppilaita noin 344 ja henkilökuntaa n. 70

Rehtori: Jarmo Mäkinen 044-4793 301

Sijainen: Marja-Kaisa Kortesalmi 044-4793 360

Vahtimestari: Petteri Piippo 044-4793 308

Koulu: Yläkoulu Kokoontumisalue: Seurakuntatalo

Osoite: Oulaistenkatu 58

Postiosoite: 86300 Oulainen

Henkilömäärä: Oppilaita noin 320 ja henkilökuntaa noin 35.

Rehtori: Anne Törmälä 044-4793 349

Vahtimestari: Marko Polus 044-4793 328

Koulu: Lukio Kokoontumisalue: Kaupungin kirjasto

Osoite: Oulaistenkatu 54

Postiosoite: 86300 Oulainen

Henkilömäärä: Oppilaita noin 150 ja henkilökuntaa noin 15.

Rehtori: Tuomas Karjalainen 044-4793 311

Vahtimestari: Marko Polus 044-4793 328

Koulukeskuksessa yhteensä noin 900 oppilasta sekä noin 110 henkilökuntaa + väliaikaiset henkilöstöt. Koulujen kiinteistöpäivystys numero: 044-4793 503

VARKAUS- TAI RYÖSTÖTILANNE

PAINA MIELEEN TUNTOMERKIT!

Ikä Pituus

Vartalo: hoikka tanakka lihava

Päähine

Hiukset

Parta

Paita Solmio

Takki/ pusero

Kantamus

Ase

Housut

Jalkineet

Erikoista

Kasvot

Silmät

Hampaat

Puhe

Kädet

Liikkuminen

Suunta

Tapa

Ajoneuvon rekisterinumero

Merkki/ Malli Väri

VESIVAHINKO

Suljetaan välittömästi kiinteistön päävesisulku.

Sijainti: Lämmönjakohuone

Ilmoitus vesivahingosta on aina tehtävä viipymättä kiinteistönhoitajalle tai kaupunginpäivystäjälle.

Koulun kiinteistönhoitajat

ma - pe

klo 7-16 Veli Ronkainen 044-4793 508

Kiinteistöpäivystäjä 08-4793 257

Vesilaitoksen 08-474 469
vikailmoitukset:

7. PELASTUSSUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN

Henkilökunta perehdytetään pelastussuunnitelmaan ja toimintaohjeet jaetaan koko henkilökunnalle. Tavoitteena on, että

jokainen osaa tehdä tilanteen mukaisen hätäilmoituksen,
tietää alkusammuttimien sijainnin ja osaa niitä käyttää
tuntee rakennuksen kaikki poistumistiet
tuntee muut rakennuksen turvallisuusjärjestelyt ja niiden edellyttämät toimenpiteet
tuntee vastuunsa huolehtia ihmisistä ja heidän poistumisestaan tulipalon sattuessa
tietää, miten toimitaan onnettomuuden tai muun uhkaavan tilanteen sattuessa
koulun turvallisuusorganisaatio tuntee hyvin tehtävänsä, jotka tähtäävät sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn että rajoittamiseen.

Pelastussuunnitelman tarkistaminen ja jakelu

Suunnitelma on saatettava koko henkilökunnan tietoon. Vastuuhenkilöiden on tunnettava tehtävänsä ja vastuunsa suunnitelmassa mainituissa tilanteissa.

Palotarkastusten yhteydessä paloviranomainen tarkastaa suunnitelman ja siihen liittyvän koulutussuunnitelman toteutumisen.

Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja tapahtuneet muutokset kirjataan kaikkiin kappaleisiin.

Liittyminen kunnan pelastuspalveluun ja väestönsuojeluun

Normaaliolot

Jokilaaksojen pelastuslaitos

Oulaisten paloasema

Arvolankatu 1

86300 Oulainen

Poikkeusolot

Oulaisten kaupunki

Oulaistenkatu 12

86300 Oulainen
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003)

Annettu Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2003

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun pelastuslain (468/2003) nojalla:

9 §
Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma

Pelastuslain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava:
1) asuinrakennuksiin tai muihin rakennusryhmiin, jotka ovat samalla tontilla tai rakennuspaikalla ja joissa on yhteensä vähintään viisi asuinhuoneistoa;
2) sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet;
3) hotelleihin, asuntoloihin, lomakyliin, leirintäalueille ja muihin vastaaviin majoitustiloihin, joissa on yli 10 majoituspaikkaa;
4) kokoontumis- ja liiketiloihin, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin, yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistoihin ja yli 500 neliömetrin kokoisiin myymälöihin, kouluihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, kirkoihin, kirjastoihin ja liikenneasemille;
5) suurehkoihin tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotiloihin;
6) kohteisiin, joissa palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi voi aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, omaisuudelle tai ympäristölle;
7) tiloihin, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella;
8) yrityksiin, laitoksiin ja vastaaviin kohteisiin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 30;
9) liiketoiminnan harjoittajan tai muun yhteisön järjestämään tapahtumaan, jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat tapahtumaan osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi.
Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain nojalla laatia pelastus, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, 1 momentissa tarkoitettua pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastussuunnitelmassa selvitettäviä tietoja vastaavat tiedot voidaan koota muun lain nojalla laadittavaan suunnitelmaan.
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Pelastussuunnitelma tai sen yhteenveto on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle tämän antamien ohjeiden mukaisesti.

10 §
Pelastussuunnitelman sisältö

Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä:
1) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset;
2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi;
3) poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt;
4) turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan;
5) tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet sen mukaan kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on tarpeen;
6) ohjeet erilaisia 1 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten;
7) miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon.
Edellä 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun kohteeseen laaditussa pelastussuunnitelmassa on selvitettävä erikseen, miten rakennuksessa tai tilassa olevien heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa.

Pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö.

TUTUSTUMINEN KOULUN PELASTUSSUUNNITELMAAN

Oheisella allekirjoituksellani varmennan, että olen perehtynyt Juho Oksan koulun pelastussuunnitelmaan.

Nimi	Aine - luokka

MUU HENKILÖSTÖ allekirjoitus

Kanslia

_______________________

Kouluavustajat

_______________________

Terveydenhoitaja

_______________________

Esikoulu

_______________________

Iltapäivätoiminta

_______________________

Keittiö

_______________________

Kiinteistönhoito

_______________________

Siivous

_______________________