Teemaopinnot

Pykälässä säädettäisiin teemaopinnoista, jotka eheyttäisivät opetusta ja lisäisivät oppiaineiden välistä yhteistyötä ja vahvistaisivat opiskelijoiden yksittäistä oppiainetta laajempien kokonnaisuuksien hallintaa.

Lukiolain 10 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen. Teemaopinnot koostuisivat usean eri oppiaineen sisällöistä ja oppiaineille yhteisistä elementeistä ja niiden tavoitteena on syventää useaan eri oppiaineeseen liittyviä yleisiä tietoja ja taitoja. Niihin varattua aikaa ei ole tarkoitus käyttää yhden oppiaineen opiskeluun. Pykälässä säädettäisiin teemaopintoihin käytettävän ajan valtakunnallisista tavoitteista yleisellä tasolla.

Teemaopintojen tavoitteet kiinnittyisivät asetuksen valtakunnallisia tavoitteita sääteleviin pykäliin, erityisesti tietoja ja taitoja määrittelevään pykälään. Pykälässä säädettäisiin, että syventävinä teemaopintokursseina tulisi tarjota 3 §:ssä tarkoitettuja ajattelun taitoja kehittävä kurssi ja tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja kehittävä ilmiöpohjainen kurssi. Lisäksi tarjottaisiin vapaaehtoistoiminnan, työelämävalmiuksien, kansainvälisyyden tai liikennekasvatuksen käytännön kurssi.

Opetushallitus päättää tarkemmin teemakurssien tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä. Erityisesti viimeksi mainitun kurssin osalta painotettaisiin mahdollisuutta suorittaa se kokonaan tai osittain normaalin oppilaitoksessa tapahtuvan opetuksen ulkopuolisena toimintana esimerkiksi järjestöissä tai työpaikolla. Kurssin suorittamiseksi tulisi olla mahdollista hyväksi lukea osaaminen, jonka opiskelija on hankkinut esimerkiksi osallistumalla vapaaehtoistoimintaan tai yhteiskunnalliseen toimintaan. Hyväksi lukemista koskeva säännös on informatiivinen. Hyväksi lukemisesta säädetään lukiolaissa.

Esityksen tarkoituksena ei ole rajata mainittujen yleisten ajattelun taitojen, tieto- ja viestintätekniikantaitojen ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen liittyvien taitojen opiskelua teemakursseihin, vaan mainitut yleiset valtakunnalliset tavoitteet tulee toteuttaa läpileikkaavasti koko koulutuksessa. Opetushallitus päättää lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen aihekokonaisuuksista.

Lukiolain mukaan Opetushallitus päättää eri aineiden, aineryhmien ja aihekokonaisuuksien sekä muun lukiolaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Vaikka eri oppiaineita eheyttäville teemaopinnoille määriteltäisiin opetussuunnitelman perusteissa valtakunnalliset tavoitteet, niille ei olisi tarkoituksenmukaista määritellä vastaavalla tarkkuudella sisältöjä kuin eri oppiaineiden valtakunnallisille kursseille, vaan tarkempi sisällöistä ja käytettävistä metodeista päättäminen olisi tarkoituksenmukaista jättää koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa päätettäväksi asiaksi. Koulutuksen järjestäjä voisi päättää paikallisesti tarkemmin muun muassa mahdollisesta yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten kotimaisten tai ulkomaisten koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten, työelämän tai kolmannen sektorin kanssa.

Teemaopinnoilla arvioidaan olevan yhteisöllisyyttä vahvistava vaikutus. Teemaopinnoissa voitaisiin soveltaa mm. yksittäisen oppiaineen opiskelua enemmän projekti- ja ryhmämuotoisia työskentelytapoja. Asetusehdotus mahdollistaisi oppiainejakoon sitomattoman opetuksen valtakunnallisesti yhtenäisesti ja tasapuolisesti toteutettuna koko maassa. Lisäksi teemaopintoja voidaan järjestää koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti soveltavina kursseina, kuten nykyisinkin. Kuten voimassa olevassa tuntijakoasetuksessa, soveltavat kurssit olisivat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Tässä ryhmässä olisi hyödynnettävissä korkeakoulujen ja yliopistojen lukion oppiaineisiin liittyviä opintoja. Soveltaviin kursseihin voisivat edelleen kuulua eri aineissa suoritettavat lukiodiplomit, joita varten Opetushallitus laatisi valtakunnalliset perusteet, kuten nykyisinkin. Soveltavina kursseina voitaisiin järjestää myös opiskelijoiden tarpeiden mukaisia tukikursseja. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia.

Tiivistelmä

Teemaopinnot

Teemaopintoja tulisi tarjota vähintään kolme kurssia. Ne kuuluvat tuntijakotaulukossa syventäviin opintoihin. Kurssit eivät olisi opiskelijoille pakollisia. Opetushallitus laatisi niille valtakunnalliset perusteet. Teemaopintojen tehtävänä olisi eheyttää lukion ainejakoista opetusta ja tukea opiskelijaa kokonaisuuksien hallintaitojen ja ilmiöiden kokonaiskäsityksen kehittymisessä. Opintojen tulisi kehittää laaja-alaisesti opiskelijan tietojen ja taitojen yhdistämistä ja opitun soveltamista oppiainerajat ylittävästi.
Opinnot vahvistaisivat opiskelijoiden kokonaisuuksien hallinta-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Opinnoissa voitaisiin hyödyntää monipuolisesti opiskeluympäristöjä. Kurssien tavoitteista säädetään 8 §:ssä ja tarkemmin niiden sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa.

Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja kehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia. Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen. Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa.

Opetuksen tavoitteet

Teemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija

• rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia
• hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa
• hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja
• hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta
• soveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan käytännön toiminnassa
• työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

Arviointi

Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä. Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä. Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.

Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja oppiainerajat ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja taiteenalojen välisiä yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassa muiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia käsitejärjestelmiä ja näkökulmia ja käyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Kurssin keskeiset sisällöt valitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

Tekijät: Markku Leppäjärvi, Tapio Matinlauri, Sonja Ojanperä

Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän kehittää osaamistaan tieto- ja viestintäteknologiassa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteys kahden tai useamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.

Tekijät: Eeva Nevalainen, Esko Vanhala

Ideoita
- Ympäristötutkimus: vesi-, ilma- ja/tai maaperätutkimus
- Kaupunkisuunnittelu maantiede ja yhteiskuntatiede yhdistäen
- Sosiaalinen tutkimus sosiaalipsykologian ja tilastomatematiikan keinoin
- Luonnontieteitä kokeellisesti: esim. opetusvideon tuottaminen
- Hyvinvointiteknologia: kunto- ja ruokavalio-ohjelman laatiminen ja vaikutusten seuranta tekniikan keinoin
- Nanoteknologia, materiaalitutkimus yliopistoyhteistyön avulla
- Kilpailutoiminta (esim. tilastokeskuksen järjestämä kilpailu, innovaatiokilpailut, tms.)
- Esteettisyyden matematiikka: mm. kultainen leikkaus ja muu taiteen ja arkkitehtuurin matematiikka

Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssilla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Hän saa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa syventämiseen myös kansainvälisessä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.

Tekijät: Samuli Hannula, Virpi Leinonen, Elina Nissilä

Ideoita
- Ajokortti/liikennekoulu
- Vapaaehtoistyö (vanhukset, lapset, kerho- seuratoiminta, VPK)
- Kansainvälisyys (koulun matka, kielikurssit ulkomailla, vaihto-opiskelu)
- Itsenäinen elämä (opiskelija)
vuokrasopimus, asunnon ostaminen, talouden suunnittelu, muuttaminen, kierrätys, työnhaku, yhteiskunnan avustukset
- Kesätyöt (38h)
- Lukion markkinointi
- Tapahtumien järjestäminen/koulun kulttuuritapahtumat
- Hygieniapassi
- Tutor-toiminta
- Opiskelijakunta-toiminta
- Aktiivisuuspassi (38x45min) pisteet kts. Kallaveden lukio
- Kulttuurisukellus, maa kohteena/useita kohteita,