OPS 2016

Lukion opetusuunnitelma on maan lukiokoulutuksen laadun varmenne. Vahva valtakunnallinen normistus (kursiivilla tekstillä) takaa lukioiden tasapuolisuuden. Aluelliset vahvuudet ja tarpeet voidaan huomioida koulukohtaisilla painotuksilla tai toteuksilla. Nämä on tekstiin merkitty sivuviivalla.

2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä.

Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään ja työhön. Tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden lisäksi opiskelijoita ohjataan kunnioittamaan omia juuriaan ja kehittämään mahdollisuuksia tulla toimeen moniarvoisessa ja kansainvälisessä maailmassa.

Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja muilla näytöillä. Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.

Tämän lisäksi osa Oulaisten lukion tehtävää on osallistua mahdollisimman monipuolisesti paikalliseen ja alueelliseen kulttuuri­elämään. Kurssitarjottimemme valinnaisuus tarjoaa lukiolle myös mahdollisuuden olla mukana erilaisissa projekteissa, sikäli kun ne palvelevat opiskelijoiden suuntautuneisuutta ja lukion kasvatuspäämääriä.

Oulaisten lukio on korkeatasoinen yleislukio, joka noudattaa valtakunnallista vaatimustasoa ja paikallisia linjauksia arvomaailmansa mukaisesti.

2.2 Arvoperusta

Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla.

Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä.

Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Lapsen oikeuksien sopimukseen. Yksilötasolla tämä tarkoittaa, että jokaisella on oikeus kokea elämänsä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Lukio tukee oppilaita terveyden vaalimisessa, turvallisuudentunteen ylläpitämisessä ja ihmissuhteiden hoitamisessa. Inhimillisessä kasvussa tekniset ja hu­manistiset arvot ovat keskenään vuorovaikutuksessa.

Lukio-opetus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Lukio-opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Kansainvälisessä ja kulttuurillisesti moniarvoisessa maailmassa inhimillisyyden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, tasa-arvoisuuden ja lähimmäisenrakkauden merkitys korostuvat.

Tämä tarkoittaa sitä, että yksilöiden on osattava arvostaa ihmisten erilaisuutta, yksi­löiden tekemiä arvovalintoja ja erilaisia kulttuureja. Tällainen suvaitsevaisuuden kasvu vaatii toteutuakseen myös oman kulttuuritaustan selkeyttämistä ja arvostamista. Lisäksi se näkyy koulun toimintakulttuurissa toisen ihmisen arvostamisena ja kannustavana vuorovaikutuksena.

Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-opetus kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kehitystavoitteiden suunnassa.

Ihmisen on sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä kyettävä ottamaan vastuu tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä perustavaa laatua olevista arvovalinnoista. Koulun on annettava malli vastuuntuntoisesta suhtautumisesta työntekoon ja osoitettava yksilön merkitys yhteisölle ja yhteiskunnalle. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan omalta osaltaan vastuuta luonnon säilymisestä.

Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Tämä näkyy Oulaisten lukiossa esimerkiksi yrittäjyyteen kannustamisena koulun omilla kursseilla. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista.

Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Lukion arvoperustaa syventävät lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvatut aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.

2.3 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Lukion kehittämistyössä toiminta-ajatuksena on edistää opiskelijoiden aktiivista osaamista sekä opiskelutaitoja ylioppilastutkintoa ja omia jatko-opintoja varten turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä.

Lukion toiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja arvioinnissa ovat mukana monet eri tahot. Valtuusto ja sivistyslautakunta luovat puitteet toiminnalle taloudellisesti. Valtuusto päättää talousarvion yhteydessä sivistyslautakunnan esityksen pohjalta lukion toimintaan varattavat resurssit. Lukion opettajat arvioivat ja kehittävät omaa työtään ja koulun toimintaa sekä tekevät esityksiä lukiolle varatun rahan käytöstä tuntikehyksen kohdentamisesta. Opiskelijakunta on mukana lukion kehittämistyössä ja sillä on oikeus tehdä omia esityksiä. Huoltajia kuullaan esimerkiksi vanhempainilloissa. Lisäksi ikäluokittaiset vanhempain toimikunnat ja vanhempainneuvosto ovat kehittämässä ja päättämässä lukion yhteisistä asioista.

Lukio elää mukana muun yhteiskunnan muutoksessa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset vaativat kannettavien tietokoneiden tai tablet-laitteiden käyttöä.Oppikirjat ja opetusmateriaali ovat myös tarvittaessa saatavissa tietoverkossa.

Lukiolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan monipuolisesti. Seurannassa hyödynnetään muun muassa hallinto-ohjelmien ja Tilastokeskuksen tilastoja, sivistyslautakunnan päätöksiä sekä Opetushallituksen raportteja. Lukion toiminnan arvioinnissa seurataan muun muassa opiskelijoiden opintojen etenemistä, jatko-opintoihin sijoittumista sekä opetustuntien toteutumista. Myös henkilökunnan työkyky on yksi seurattavista arvioinnin mittareista.Työkyvyn ylläpitoon kannustetaan. Esimerkiksi Kipinä-päivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri liikuntamuotoihin. Lisäksi ammattilukiolaisten määrää seurataan ja se pyritään pitämään riittävän suurena.

Muita arvioinnin mittareita ovat henkilökunnan ja opiskelijoiden motivaatiolle tärkeät asiat. Henkilökunnan motivaatioon vaikuttavia asioita ovat muun muassa sopiva työmäärä, järkevät työajat, työviihtyvyys sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Näitä seurataan kehityskeskusteluissa sekä palautekyselyillä. Opiskelijat pitävät puolestaan tärkeinä asioina työmäärän tasaista jakautumista jaksoihin, valinnanvapautta ja hyvää työskentelyilmapiiriä. Tästä saadaan palautetta esimerkiksi kurssien lopussa kerättävillä palautelomakkeilla.