Oppilashuoltosuunnitelma

PIIPSJÄRVEN KOULUN KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

Piipsjärven koulun koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman pohjana on käytetty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014), Oulaisten kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa (2016) sekä Oulaisten kaupungin oppilashuollon ohjauskirjaa (2017).

Oppilashuollon suunnitelma on osa koulun opetussuunnitelmaa. Se on tehty oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) perusteella. Suunnitelman rakenne on opetushallituksen antamien Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukainen.

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma on voimassa lukuvuotena 2019-2020.

Oppilashuollon kokonaisuudella tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.

Piipsjärven koulun toimintakulttuuri

Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteet muodostuvat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) mainituista yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin osa-alueista. Oppilashuollon ohjauskirjassa tuodaan esille toimintakulttuuriin vaikuttavia tekijöitä, jotta koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa voidaan kuvata toimet tavoitteisiin pääsemiseksi.

Piipsjärven koulussa painotetaan lukuvuonna 2019-2020 seuraavia toimintakulttuuriin sisältyviä teemoja:

Piipsjärven koulu on oppimiseen innostava turvallinen koulu.

Yhdessä tekemistä ja oppilaiden osallisuutta yhteisiin asioihin vaikuttamisessa tuetaan.

Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

Oppilaita kasvatetaan vastuuseen itsestään ja ympäristöstään.

Myönteisen minäkuvan tukeminen vahvuuksien kautta

Kokeile rohkeasti, salli virheet, naura itsellesi, pyydä apua, kannusta muita, iloitse onnistumisista, jaa osaamistasi.

Oppiva yhteisö

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Piipsjärven koulu on oppiva yhteisö, yhdessä ollaan enemmän.

Jaetaan osaamista ja ideoita.

Koulua kehitetään pienin askelin yhdessä henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa.

Pohditaan tavoitteita, suunnitellaan toimintaa ja arvioidaan omaa työtä.

Säännölliset kehityskeskustelut pedagogisen johtamisen välineenä.

Kartoitetaan henkilöstön koulutustarve.

Luokkatilanteissa rohkaistaan oppilaita yrittämään eikä pelkäämään virheitä.

Kiireettömyys tarkoittaa sitä, että pysähdymme kuuntelemaan ja olemaan läsnä.

Oppitunneille lisätään liikettä!

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Fyysinen hyvinvointi
                  - Terveellisestä ravinnosta, riittävästä levosta ja liikunnasta                                       puhutaan ja asiaa pidetään esillä lukuvuoden aikana.
                  - Terveystarkastukset (terveydenhoitaja, lääkäri)
                  - Hammastarkastukset (hammashoitola)
                  - Tarvittaessa asiasta keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa.
                  - Lasten erityistarpeet huomioidaan

Psyykkinen hyvinvointi
                  - Yhteistyö kotien kanssa.
                  - Kannustus, positiivinen kokemus

                  - Hyvä itsetunto.
                  - Eriyttäminen (kolmiportainen tuki)
                  - Kuuntelija (aikuinen)
                  - Viihtyminen koulussa, oppilaiden osallistuminen ja
                   vaikutusmahdollisuus
                  - koulupsykologin, kuraattorin, psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut

Sosiaalinen hyvinvointi
                  - Kiusaamiseen välitön puuttuminen
                  - Kummitoiminta
                  - Oppilaskunta
                  - Jokainen saa kuulua omana itsenään ryhmään
                  - Sosiaalisia taitoja harjoitellaan.
                  - Oppilashuolto

Turvallinen arki
                  - Pelastussuunnitelma syksyisin(päivitykset) ja selkeä vastuujako
                  - Yhteiset pelisäännöt, koulun järjestyssäännöt
                  - Ohjeistus luokassa erityistilanteita varten
                  - Välituntivalvonta ja muut valvonta-asiat
                  - Vuosittaiset tarkastukset, päivitykset, poistumisharjoitukset
                  - Yhteistyötahoja: palokunta, poliisi, kodit
                  - Rutiinit luovat turvallisen olon
                  - Aikuisen läsnäolo, lapsi saa kokea tulevansa kuulluksi

Lapsen edun ensisijaisuuden muistaminen.

Viihtyvyys lisääntyy, kun lapset saavat itse vaikuttaa asioihin.

On erittäin tärkeää, että oppilas kokee olonsa turvalliseksi koulussa.

Liikettä koulupäivään

- toiminnalliset työtavat

- työskentelypaikan valinta ja vaihtaminen oppitunnilla

- taukojumppa ja liikuntaleikit

- opintoretkiä lähiympäristöön kävellen/pyörällä

- Metsän, luonnon ja järven hyödyntäminen

- ulkona pidettävät oppitunnit

- oppilaiden suunnittelemat liikunnalliset tapahtumat

- rentoutusharjoitukset

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Erilaisia työtapoja käyttämällä taataan jokaisen oppilaan mahdollisuus oppimiseen.
Oppilaiden roolittaminen tehtäviin vahvuuksiensa mukaan.
Vaatimukset ja tehtävät oppijan resurssien ja ikäryhmän mukaan.
Tietokoneet, tabletit jne. on tärkeä osa koulunkäyntiä, opetusta.
Yhdessä tekeminen edistää oppimista.
TVT on apuväline, ei itse tarkoitus.
Välillä pois pulpeteista ja liikkeelle.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Kulttuuriperintö, kansalliskielet

Ympäristön havainnointi lapsen silmin esim. valokuvaamalla.

Uskontojen moninaisuus

Saamelaiskulttuuri, vähemmistöt

Monikielisyys

Kielitietoinen yhteisö: kielen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä.

Rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Toisten kunnioitus.

Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti.

Tärkeää miten joku asia sanotaan.

Opettajan omat asenteet ja puhetapa on kielellinen malli.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Hyvät toimintatavat rakennetaan yhdessä.
Kuulluksi tuleminen on todella tärkeää kaikille. Tulla kuulluksi ja olla nähty on edellytys oppilaan hyvinvointiin. Oppilaat, jotka saavat kokemuksen tulla kuulluiksi ja arvostetuiksi osallistuvat mielellään yhteisten asioiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

Oppilaskunnan rooli on merkittävä. Oppilaskunta luo yhden tärkeän kanavan oppilaan äänille. Kaikkien mielipiteitä kuunnellaan, ideoita viljellään ja niitä jalostetaan ja näin pystytään itse vaikuttamaan koulussa tehtävään toimintaan. Se vahvistaa yhteistyötä eri luokkien oppilaiden välillä ja luo siltaa yhteisen hyväksi toimimiselle. Oppilas, joka pystyy vaikuttamaan oman koulunsa asioihin, myös kohtelee koulua hyvin ja tuntee kuuluvansa yhteisöön.

Toinen hyvä ja myönteinen toimintatapa on kummitoiminta. Siinä isot oppilaat pitävät huolta koulun pienemmistä. Tapoja on monia esim. talvella luistinten sidonta, yhteiset leikki- ja pelituokiot, yhteiset ruokailut, yhteiset liikunta-, askartelu- ja musiikkitunnit.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuus

- Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että samanlaisessa tapauksessa           ihmisiä kohdellaan samalla tavoin. Se on jokaisen perusoikeus.
                  - Oppilaiden erityistarpeet tulee kuitenkin huomioida.
                  - Hyvä oppilaantuntemus on tärkeässä roolissa.
                  - Arviointia pyritään yhtenäistämään keskusteluilla                                            koulun opettajien kanssa.
                  - Sama seuraus samasta toiminnasta kaikille.

Tasa-arvo

                  - Tasa-arvo tarkoittaa ihmisten yhtäläisiä oikeuksia,                                        mahdollisuuksia ja velvollisuuksia riippumatta sukupuolesta. Koulussa se tarkoittaa, että oppilaat saavat samanarvoisen kohtelun sukupuolestaan riippumatta.
                  - Koululla velvollisuus edistää tasa-arvoa.
                  - Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti koulun arjessa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat isoja asioita, jotka on hyvä pitää mielessä, tiedostaa ja tarkkailla omaa suhtautumista oppilaisiin.

Kestävä tulevaisuus

Kestävä kehitys on kasvamista vastuuseen
                  - Ekologinen kestävyys
                  - Taloudellinen kestävyys
                  - Sosiaalinen kestävyys
                  - Kulttuurinen kestävyys

Arvot
                  - Lapsen hyvinvoinnin ja itsetunnon lisääminen
                  - Lasten toiminnan kytkeminen lapsen lähiympäristöön ja kestäviin

                  elämäntapoihin sekä itse tekemiseen
                  - Lapselle ominaisten toimintatapojen tukeminen
                  - Lasten osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja         arviointiin
                  - Luonnon ja kulttuuriympäristöjen hyödyntäminen

SISÄLTÖ

1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT

1.1 Kouluterveydenhuolto

1.1.1 Suun terveydenhuolto

1.2 Kuraattoripalvelut

1.3 Psykologipalvelut

1.4 Psykiatrinen hoitotyö

2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT

2.1 Tavoitteet ja toimintatavat

2.2 Koulun oppilashuoltoryhmän toiminta

2.3 Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien

tahojen kanssa

2.4 Oppilaan ohjaus

2.5 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

3 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

3.1 Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

3.2 Oikeudet ja velvollisuudet

3.3 Turvallisuus, viihtyvyys ja opiskelun esteetön sujuminen

3.4 Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

4 POISSAOLOJEN SEURAAMINEN, NIISTÄ ILMOITTAMINEN JA NIIHIN

PUUTTUMINEN

5 TUPAKKATUOTTEET, ALKOHOLI JA MUUT PÄIHTEET, KÄYTÖN

EHKÄISEMINEN JA KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN

5.1 Tupakkatuotteiden ja sähkötupakan käyttö

5.2 Päihteet

6 KOULUKULJETUKSEN ODOTUSAJAT JA TURVALLISUUTTA

KOSKEVAT OHJEET

6.1 Yleiset periaatteet

6.2 Ilmaisen koulukuljetuksen edellytykset Oulaisissa

6.3 Kuljetusreitti ja avustaminen

6.4 Vastuut koulukuljetuksissa

6.5 Kuljetukset oppilaille, jotka eivät kuulu lakisääteisen ilmaisen

koulukuljetuksen piiriin

7 SUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA

VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ

7.1 Mitä kiusaaminen on?

7.2 Häirintä

7.3 Mitä kiusaamisesta seuraa

7.4 Miten aikuinen voi tunnistaa kiusaamisen

7.5 Miten kiusaamistilanteissa toimitaan

7.6 Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy sekä oppilaiden suojaaminen

väkivallalta ja häirinnältä

8 PIIPSJÄRVEN KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

9 YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

9.1 Monialainen yksilökohtainen oppilashuolto

9.2 Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen

yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

9.3 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen

järjestäminen koulussa

9.4 Yhteistyö yleisen, tehostetun, erityisen tuen, sekä sairaalaopetuksen

yhteydessä

9.5 Yhteistyö tapauksissa, joissa oppilas on estynyt tulemaan koululle

10 TIEDOTTAMINEN

11 SEURANTA JA ARVIOINTI

1 OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT

OPPILASHUOLTOPALVELUT

Piipsjärven koululla opiskelee n. 50 oppilasta. Oppilashuollon kokonaistarvetta tarkastellaan säännöllisesti toistuvien kouluterveyskyselyjen, THL:n Teaviisari-kyselyn, lukukausittain tehtävän kiusaamiskyselyn sekä keväällä -18 aloitetun palautekyselyn perusteella. Oppilailla on saatavilla kouluterveydenhuollon ja hammashuollon palveluita sekä kuraattorin, psykologin ja erityisopetuksen palveluita. Piipsjärven koulu on kyläkoulu, jossa opiskelee oppilaita esikoululaisista neljänteen luokkaan saakka. Etunamme on koulun pieni koko ja luonnonläheisyys. Oppilaat opiskelevat yhdysluokissa. Koulu sijaitsee n. viiden kilometrin päässä Oulaisten keskustasta. Oppilashuollon kaikki palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien oppilaiden saatavilla. Oppilashuoltotyö on kaikkien koulun työntekijöiden tehtävä. Annamme työpanostamme yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön ja osallistumme tarvittaessa oppilaan asiassa koottuun monialaiseen asiantuntijaryhmään.

1.1 Kouluterveydenhuolto

(Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013, Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011)

Kouluterveydenhuollon työn painopistealueita ovat terveyden edistäminen, terveysneuvonta ja terveysongelmien ennaltaehkäisy. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat koululla terveydenhoitaja ja lääkäri.

Kouluterveydenhuoltoon kuuluu

- oppilaan kasvun, kehityksen ja terveydentilan seuraaminen ja edistäminen,

jotka toteutetaan terveystarkastusten sekä terveysneuvonnan ja ohjauksen

keinoin

- vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen

- oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja

tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen

yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa, sekä tarvittaessa

jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen

- ensiapu sekä jatkohoitoon ohjaus koulutapaturmissa

- kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön

hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta

- suun terveydenhuolto

- oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset

Käytännön työtä ovat yksilölliset terveystarkastukset, ohjaus, neuvonta, yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa, yhteistyö lasta ja perhettä tukevien ja auttavien viranomaisten kanssa, vanhempainillat sekä koko luokan hyvinvoinnin arvioiminen.

Kouluterveydenhuollon henkilöstö osallistuu oppilashuollon toteuttamiseen ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen.

Lapsen terveys- ja sairaustiedot kirjataan terveyskeskuksen sähköiseen terveystietojärjestelmään.

Kouluterveydenhuollon työntekijät ovat vaitiolovelvollisia. Yhteistyötä koulun muun henkilökunnan kanssa tehdään huoltajan luvalla. Äkillisissä sairauksissa, pitkäaikaissairauksien seurannassa, vapaa-ajan tapaturmissa tai erilaisissa lääkärin arviota tarvitsevissa oireissa tulee kääntyä päivystävän lääkärin puoleen. Huoltajan luvalla kouluterveydenhuolto tiedottaa luokanopettajaa oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavista terveydellisistä asioista.

Molemmat huoltajat/vanhemmat ovat tervetulleita mukaan terveydenhoitaja- tai koululääkärikäynneille. Tarkastuksessa keskustellaan koko perheen hyvinvoinnista. Terveydenhoitajalta tulee kutsu terveystarkastuksiin, huoltaja voi myös varata ajan lapselle terveydenhoitajalta. Terveystarkastukset tehdään luokittain.

Kouluterveydenhuollon palvelut toimivat pääsääntöisesti ajanvarauksella. Terveydenhoitajalle pääsee päivittäin myös ilman ajanvarausta ennalta ilmoitettuna vastaanottoaikana. Kouluterveydenhoitajan työaika jakautuu pääsääntöisesti 90 % yksilötyöhön ja 10 % yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön.

1.1.1 Suun terveydenhuolto

Suun terveyspalvelujen tavoitteena on edistää suun terveyttä sekä tukea vanhempia ja koulua lasten terveyskasvatuksessa. Tärkein osa suun ja hampaiden hoidosta tapahtuu päivittäin kotona.

Oppilaat kutsutaan hammaslääkärin tekemään tarkastukseen 1. ja 5.luokilla, kutsu tulee opettajan kautta ja huoltajalle tulee myös muistutustekstiviesti tarkastusta edeltävänä päivänä. Näillä käynneillä jokaiselle tehdään

yksilöllinen hoitosuunnitelma, myös purennan kehitystä seurataan. Suuhygienisti tarkastaa kolmasluokkalaiset oppilaat. Hammashoitoon pääsee ensisijaisesti ajanvarauksella.

Äkillisissä tapauksissa yhteys terveyskeskuksen hammashoitolaan. Jos koulun hammashoitolassa on hammaslääkäri/suuhygienisti paikalla, hän voi tehdä tilannearvion ja ohjata tarvittaessa terveyskeskuksen päivystykseen. Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan tarkastuskäynneille saadakseen tietoa, mitä lapsen suuhun kuuluu.

1.2 Kuraattoripalvelut

Piipsjärven koulun kuraattoripalvelut tarjoaa vastaava kuraattori, joka on koulun sosiaalityöntekijä. Työn tavoitteena on oppilaan hyvinvoinnin ja myönteisen kehityksen tukeminen. Kuraattori auttaa oppilaita erilaisissa opiskeluun, vapaa-aikaan, perhe- ja kaverisuhteisiin, omaan kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä tilanteissa. Pyrkimyksenä on tukea oppilaiden arjen sujumista, toimintakykyä ja vuorovaikutussuhteita. Tärkeä osa työtä ovat oppilaiden kanssa käytävät keskustelut ja tarvittaessa yhteistyö huoltajien kanssa sekä ohjaaminen muiden palveluiden piiriin. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja vapaaehtoisia.

Kuraattori tekee koulussamme yhteisöllistä työtä, esim. havainnoi oppitunteja, selvittää ja kehittää luokkien ilmapiiriä, on mukana välitunneilla. Kuraattori tekee töitä tarpeen mukaan myös oppilasryhmien kanssa. Oppilaat voivat ottaa koulukuraattoriin yhteyttä omatoimisesti tai esimerkiksi huoltajan, opettajan tai kouluterveydenhoitajan ohjaamana. Mikäli koulun tai oppilashuollon työntekijällä herää huolta oppilaasta, hänellä on velvollisuus ohjata oppilas kuraattorin tai psykologin arvioon. Ohjaaminen täytyy tehdä yhteistyössä oppilaan/huoltajien kanssa, tai antaa heille asia tiedoksi. Kuraattorin tavoittaa parhaiten puhelimitse tai Wilma-viestin välityksellä.

Kuraattorin työaika jakautuu 60 % yksilötyöhön ja 40 % yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön.

1.3 Psykologipalvelut

Tällä hetkellä Oulaisten kaupungissa psykologipalveluita tarvitsevat oppilaat ohjataan perheneuvolan psykologille, kunnes saadaan koulupsykologi.

-psykologisiin tutkimuksiin ohjaudutaan moniammatillisen asiantuntijaryhmän kautta oppilaan ja vanhemman suostumuksella. Kun oppilaan koulunkäynnissä, opiskelussa tai oppimisessa nousee pulmia, opettaja kutsuu monialaisen asiantuntijaryhmän ja vanhemmat koolle, jolloin oppilaan kokonaistilannetta käydään läpi ja psykologi tekee arvion mahdollisista psykologisista tutkimuksista.

1.4 Psykiatrinen hoitotyö

Psykiatrinen sairaanhoitaja on perusturvan koululle tarjoama psykiatrista hoitotyötä tekevä työntekijä, koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja. Hänelle ohjaudutaan koululääkärin, terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kautta. Asiakkaaksi ohjautumiseen syitä ovat tunne-elämän vaikeudet, mielialapulmat tai muusta syystä johtuva tiivis hoitotyön tarve.

Psykiatrisella sairaanhoitajalla on käytössään Wilma ja hänet tavoittaa myös puhelimitse.

Psykiatrisen sairaanhoitajan työaika jakautuu 90 % yksilötyöhön ja 10 % yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön.

2 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT

2.1 Tavoitteet ja toimintavat

Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta, esteettömyydestä ja viihtyisyydestä.

Painopiste on ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä ja tarvittavan tuen järjestämisessä.

Luokkien ja kouluyhteisön hyvinvointia luodaan ja seurataan mm:

- rauhallisen, ystävällisen ja rakentavan ilmapiirin ylläpitämisellä

- koulun järjestyssääntöjen noudattamisella

- välituntiaktiiviteeteillä

- teemapäivillä ja -tapahtumilla

- oppilaskunnan hallituksen toiminnalla

- oppilaiden osallistamisella esim. teemapäivän suunnittelussa

- kummiluokkatoiminnalla

- Eskareiden Askeleittain-toimintamalli

- Koulun Pihapiiri osallistuu vastuu opettajan vetämänä koulun kehittämiseen.

Pihapiirin aktiivien tärkeä rooli korostuu erityisesti silloin, kun asioihin

tarvitaan uusia näkökantoja. Tarkoituksena on olla linkki vanhempien ja

koulun välillä. Wilmaan tulee yhteydenottolinkki pihapiirille.

Koulualueen, luokkien ja koulukiinteistöjen turvallisuutta ylläpidetään ja parannetaan mm:

- noudattamalla eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita

- ylläpitämällä puhtautta ja siisteyttä jatkuvasti yhdessä oppilaiden kanssa

- raportoimalla heti turvallisuuspuutteista ja rikkoontumisista vastuu opettajalle ja kiinteistönhoitajalle.

- kunnan yleisten ohjeiden mukaan toteutettavien työsuojelullisten riskien

riskienarvioinnissa

- kolmen vuoden välein toteutettavassa kouluyhteisön ja opiskeluympäristön

terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksessa

- paloviranomaisten toteuttamin palotarkastuksin

- työsuojeluviranomaisten toteuttamin työturvallisuustarkastuksin

2.2 Koulun oppilashuoltoryhmän toiminta

Piipsjärven koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (OHR) kokoontuu yleensä kaksi kertaa lukukaudessa.. Ryhmä vastaa oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista rehtorin johdolla.

OHR:n jäseniä ovat kuraattori, terveydenhoitaja, laaja-alaiset erityisopettajat, rehtori sekä tarvittaessa muut kutsutut henkilökunnan jäsenet.

OHR nostaa esiin ja ratkaisee yhteisöllisessä oppilashuollossa esiin tulleita ongelmia sekä kehittää koulun oppilashuollon kokonaisuutta yhteistyössä koulun muiden työryhmien kanssa. OHR:llä on vastuu tämän

oppilashuoltosuunnitelman päivittämisestä, seurannasta ja arvioinnista.

Koulun toimintatapoja ja työkulttuuria kehitettäessä OHR toimii tarvittaessa Oppilaskunnan hallitusta ja koulun pihapiiriä kuullen sekä yhteistyössä koulun työntekijöiden ja kunnan asiaan kuuluvien työntekijöiden (esim. koulun kiinteistönhoitajan, koulukeittiön henkilökunta) kanssa.

2.3 Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

Keskeisiä yhteistyötahoja ovat:

- Oulaisten kaupungin nuoriso- ja vapaa-aikatyö ovat mukana oppilaiden arjessa. Nuorisotyöntekijät pitävät nuorisotiloissa kerhoja, joissa oppilaat esim. kehittävät sosiaalisia taitojaan.

Nuorisotyöntekijät ovat mahdollisuuksiensa mukaan järjestämässä koulun teemapäivien toimintaa esimerkiksi harrasteteemapäivässä.

- Oulaisten Seurakunta on mukana koulun arjessa kerran kuukaudessa päivänavauksen muodossa. Seurakunnan työntekijöitä on ollut mukana koulun teemapäivissä kuten liikuntapäivässä ja ekaluokkalaisten ryhmäytymispäivässä kuraattorin kanssa.

- Koulun Pihapiiri osallistuu vastuu opettajan vetämänä koulun kehittämiseen. Pihapiirin aktiivien tärkeä rooli korostuu erityisesti silloin, kun asioihin tarvitaan uusia näkökantoja. Tarkoituksena on olla linkki vanhempien ja koulun välillä.

- Poliisi osallistuu resurssiensa mukaan oppilaiden valistamiseen esim. liikennekäyttäytymiseen liittyvissä asioissa.

- Poliisilla on alueellamme nimettynä muutama koulupoliisi.

- Lastensuojelun kanssa tehdään yhteistyötä lastensuojelulain edellyttämin tavoin. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä kouluhenkilökunta on yhteydessä kuraattoriin, jolta saa asiaan ohjeistusta.

- Erilaiset oppilaiden hoitotahot

2.4 Oppilaan tutustuminen 5.luokalle siirryttäessä

Tutustumisen tarkoituksena on tukea oppilaan koulunkäyntiä tulevalla 5.luokalla. Piipsjärven koululta siirrytään pääsääntöisesti Juho Oksan koululle ja Lehtopään koululle.

2.5 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Yhteistyö antaa oppilaille mahdollisuuksia harjoitella ja soveltaa terveysosaamisen eri osa-alueita osana yhteisöllistä oppilashuoltoa ja koulun toimintakulttuuria. Terveysneuvonnan osalla yhteistyötä pyritään tekemään mahdollisimman paljon kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Terveystiedon opetus puolestaan suunnitellaan siten, että se mahdollistaa tämän yhteistyön.

Yhteistyössä pyritään huomioimaan oppilaiden elämäntilanteisiin liittyviä erityistarpeita ja oppimiseen liittyvää henkilökohtaisen tuen tarvetta sekä hyödyntämään erityisesti kouluterveyskyselyn tuloksia.

Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetus sisällytetään alakoulussa eri oppiaineisiin, kuten esim. ympäristötieto ja liikunta.

Lisäksi terveysneuvontaa toteutetaan aamunavausten ja teemapäivien kautta. Terveysneuvontaa toteutetaan myös yhteistyössä ruokalan

henkilökunnan kanssa esimerkiksi lautasmallin tärkeydestä muistuttamalla.

3 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

3.1 Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lisäksi niissä tiedotetaan lainsäädännön ja järjestyssääntöjen velvoittavuudesta.

Järjestyssäännöt ovat voimassa koulun alueella silloin, kun on koulua. Ne ovat voimassa kaikissa koulun tapahtumissa, vierailuilla sekä retkillä.

3.2 Oikeudet ja velvollisuudet

Oppilaan oikeudet

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä oikeus yksityiselämän suojaan.
Jokainen oppilas on tasavertaisessa asemassa sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, kielellisestä/kulttuurillisesta taustastaan tai uskonnostaan riippumatta.
Oppilaalla on oikeus saada opetusta kaikkina koulun työpäivinä, oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä muihin lainsäädännössä määriteltyihin etuuksiin ja palveluihin.
Oppilaalla on oikeus saada koulun toimintamallin mukaista apua, jos hän kokee väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää koulussa.
Oppilaalla on oikeus osallistua oppilaskuntatoimintaan.
Oppilaita voidaan kuulla heitä koskevien asioiden valmistelussa.

Oppilaan velvollisuudet

Oppivelvollisuusikäisellä oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen, kunnes oppivelvollisuus on suoritettu, ellei hänelle ole myönnetty lupaa poissaoloon.
Oppilas on velvollinen suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja hänen täytyy käyttäytyä asiallisesti.

Huoltajan velvollisuudet

Jos oppilas joutuu äkillisen syyn vuoksi (sairastuminen yms.) jäämään pois koulusta, tulee huoltajan ilmoittaa siitä kouluun saman päivän aikana.
Anotun loman aikana tulee huoltajan yhdessä oppilaan kanssa huolehtia siitä, että koulutehtävät tulevat suoritetuiksi.
Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänet voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. (Lähde: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppivelvollisuus_ja_koulupaikka)

3.3 Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen

Hyvä käytös

Käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti, otetaan toiset huomioon, annetaan kaikille työ- ja opiskelurauha, tervehditään ja noudatetaan ohjeita.
Noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja muistetaan kiittää ruuasta.
Pukeudutaan asiallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, ei pukeuduta toisia loukkaavalla tavalla tai hyvän tavan vastaisesti.
Pidetään kiinni sovituista ajoista ja mennään ajoissa oppitunnille.
Ei julkaista tai muokata toisesta henkilöstä otettua valokuvaa, videota tai muuta tallennetta ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa.

Oleskelu ja liikkuminen

Välitunnit vietetään koulualueella pääsääntöisesti ulkona.
Koulualueelta ei saa poistua koulupäivän aikana ilman opetukseen liittyvää tai muuta perusteltua syytä.
Koulumatkat kuljetaan liikennesääntöjä ja hyviä käytöstapoja noudattaen.
Koulupäivän päätyttyä oppilas poistuu koulualueelta

Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

Huolehditaan koulun omaisuudesta, oppimateriaaleista ja omista tavaroista sekä kunnioitetaan toisten omaisuutta.
Ei roskata tai sotketa paikkoja. Jos niin tapahtuu, olet velvollinen siivoamaan jälkesi.
Ei rikota koulun tai toisten omaisuutta. Jos niin tapahtuu, olet velvollinen korvaamaan aiheuttamasi vahingot.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412#L2

Turvallisuus

Ilmoitetaan turvallisuuteen liittyvästä viasta tai puutteesta koulun henkilökuntaan kuuluvalle välittömästi.
Säilytetään polkupyörä ja urheiluvälineet niille määrätyissä paikoissa.
Otetaan toisten turvallisuus huomioon välitunneilla. Ei heitellä esim. lumipalloja koulun pihalla. Koulun alueella on kameravalvonta.

Tietokoneen, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö

Oppilaat saavat käyttää opettajan luvalla välituntien, oppituntien tai muun opetuksen aikana koulun tietokoneita, tabletteja tai omia mobiililaitteita.
Häiritsevä omien mobiililaitteiden käyttö oppituntien tai muun opetuksen aikana on kiellettyä.
Kokeiden ja yhteisten tilaisuuksien ajaksi mobiililaitteet voidaan kerätä pois.
Välituntien aikana omien mobiililaitteiden häiritsevä käyttö on kielletty.
Ole tarkkana esitelmien ja muiden kirjallisten töiden teossa lähteiden käytöstä. Oppilastöihin ei saa kopioida tekstiä tai kuvia luvatta lähdettä ilmaisematta.

Kielletyt aineet ja vaaralliset esineet

Vaarallisten, epäterveellisten tai omaisuuden vahingoittamiseen tarkoitettujen esineiden tai aineiden tuominen kouluun on kiellettyä. Näihin aineisiin ja esineisiin lukeutuvat energiajuomat, alkoholi, tupakkalain tarkoittamat tupakka ja tupakkatuotteet, huumausainelain tarkoittamat huumausaineet, veitset, ampuma-aseet, voimakkaat laserosoittimet sekä vastaavat esineet ja aineet.

Kurinpito

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käytökseen koulussa.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslaissa määrätyt jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen koulusta.
Muita puuttumis- ja ojentamiskeinoja ovat luokasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin/päivän ajaksi, tekemättömien läksyjen tekeminen koulun jälkeen ja siivousvelvoite.
Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat. Rehtori tai opettaja voi ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet tarvittaessa haltuunsa.
Koulun rehtorilla ja opettajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

3.4 Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

Koulun järjestyssäännöt ovat nähtävillä Wilmassa kohdassa Tiedotteet. Lukuvuoden alkaessa järjestyssäännöt käydään läpi kaikkien oppilaiden kanssa. Järjestyssäännöt tarkistetaan lukuvuosittain. Opetuksen järjestäjä voi määrätä muustakin kuin järjestyssäännöissä mainituista asioista.

Järjestyssäännöt on laadittu Opetushallituksen antaman ohjeistuksen 1/012/2016 mukaan. Lähde: http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

4 POISSAOLOJEN SEURAAMINEN, NIISTÄ ILMOITTAMINEN JA NIIHIN PUUTTUMINEN

Toimintamalli poissaoloissa

Oppivelvollisen on osallistuttava Perusopetuslain (26 §) mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle.

Poissaoloja pyritään ehkäisemään varhaisella tuella ja tiiviillä yhteistyöllä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilaiden runsaisiin poissaoloihin kiinnitetään huomiota. Oppilaita tuetaan yhteisöllisesti ja yksilöllisesti opiskelumotivaation saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Turvallinen ilmapiiri, oppilaan osallisuuden vahvistaminen, mielekkäiden oppimiskokemusten tarjoaminen sekä itsetunnon tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä myös poissaolojen ennaltaehkäisyssä.

Huoltajan on anottava lupa lapsensa poissaoloon koulusta. Perheiden lomamatkat toivotaan järjestämään koulujen loma-aikoina. Enintään kolmen päivän poissaoloon luvan myöntää luokanopettaja. Yli kolme päivää kestävään poissaoloon luvan myöntää rehtori. Poissaolo anotaan kirjallisesti koululta saatavalla lomakkeella / Wilman kautta

Sairastapauksissa riittää ilmoitus syystä. Ilmoitus poissaolosta tehdään luokanopettajalle Wilma -järjestelmän kautta tai puhelimitse. Ilmoitus on tehtävä viimeistään samana aamuna kun lapsi jää koulusta pois. Erityisesti pienten oppilaiden kohdalla tämä on tärkeää, sillä näin tiedämme, että lapsi on turvassa eikä opettajan ja luokan tarvitse turhaan odottaa (esim. liikuntatunnille lähtiessä), kun tieto on tullut.

Opettaja, luokanopettaja merkitsee ja dokumentoi poissaolon mahdollisimman pian Wilmaan huoltajalta tulleen selvityksen mukaisesti tai ilman selvitystä olevana poissaolona. Samoin Wilmaan merkitään loppupäivän poissaolo oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän.

Alakoululaisten kohdalla luokanopettaja soittaa huoltajalle saman päivän aikana, jos oppilas ei ole saapunut kouluun eikä huoltaja ole tiedottanut poissaolosta. Luokanopettaja sopii huoltajien kanssa, millä tavoin heidät tavoitetaan parhaiten. Alakoululaisten kohdalla luokanopettaja myös ilmoittaa huoltajalle, jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän ja on tarve lähteä kotiin.

Opettajan kanssa sovitaan, millä tavalla poissaolon aikana tekemättä jääneet työt tehdään. Pitkään poissaolleen oppilaan kanssa suunnitellaan aikataulu korvaavien suoritusten tekemiseksi. Tässä yhteydessä opettaja arvioi myös oppilaan tarvitseman pedagogisen tuen (esim. tukiopetus).

Keskustelu

Jos poissaoloja alkaa kertyä, luokanopettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa.

Koulun aikuisten tehtävä on tukea tasapuolisesti jokaista oppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä. Paljon koulusta poissaoleva oppilas tarvitsee usein koko kouluyhteisön tukea. Hänelle tulee antaa aikaa ja tilaa tulla yhteisön jäseneksi, mahdollisuus tulla kuulluksi ja tuntea, että hänestä välitetään. Runsaat poissaolot haittaavat koulutyötä syystä riippumatta. Tällaisessa tilanteessa pääsääntö on, että luokanopettaja kutsuu oppilaan ja huoltajan keskustelemaan koulunkäynnin järjestelyistä.

Konsultaatio

Viimeistään, kun poissaolomäärä lukukaudessa 40 tuntia 0-6 lk tai 50 tuntia 7-9 lk.

Jos sairauspoissaoloja

→ luokanopettaja keskustelee poissaoloista oppilaan ja huoltajien kanssa ja konsultoi terveydenhoitajaa.

Jos poissaolosta on lääkärintodistus tai asia muuten sovittu (esim. sairaalajakso), tärkeintä on opetuksen järjestämiseen liittyvien asioiden sopiminen ja oppilaalla olemassa oleva suunnitelma koulunkäynnistä, sekä hoidosta ja kuntoutuksesta.

Jos luvattomia tai vailla selitystä olevia poissaoloja

→ luokanopettaja keskustelee poissaoloista oppilaan ja huoltajien kanssa ja konsultoi kuraattoria.

Opettaja keskustelee oppilaan kanssa kuunnellen tämän käsitystä tilanteesta (liittyvätkö poissaolot esim. oppimisvaikeuksiin, kaverisuhteisiin, elämäntilanteeseen, ristiriitoihin kotona tai koulussa). Hyödyntää oppimisen tuen tukitoimia ja tekee yhteistyötä oppilashuollon työntekijöiden kanssa.

Huoltaja keskustelee lapsensa kanssa poissaolon syistä. Huolehtii omalla toiminnallaan, että luvattomat poissaolot loppuvat. On yhteydessä opettajaan ja tarvittaessa oppilashuollon työntekijään (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja).

Oppilas keskustelee opettajan kanssa ja kertoo oman käsityksensä poissaolostaan sekä näkemyksensä siitä, kuka voisi auttaa häntä poissaolojen vähentämisessä. Tekee opettajan kanssa suunnitelman tukemaan säännöllistä koulunkäyntiä.

Asiantuntijaryhmät

Poissaolomäärä nousee 60 tuntiin 0-6 lk tai 80 tuntiin 7-9 lk

→ Luokanopettaja kutsuu koolle oppilashuollon monialaisen asiantuntijaryhmän. Ryhmän kokoonpano sovitaan tapauskohtaisesti. Oppilas ja huoltaja aina mukana.

Toimenpiteet

Poissaolomäärä nousee 80 tuntiin 0-6 lk tai 100 tuntiin 7-9 lk ilman selkeää lääketieteellistä syytä

→ Kutsutaan koolle oppilashuollon monialainen asiantuntijaryhmä. Neuvotellaan oppilaan ja huoltajan kanssa perhepalveluiden sosiaalityöntekijän kutsumisesta palaveriin mukaan. Tapauskohtaisesti harkitaan lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Luvattomat ja aiheettomat poissaolot voi johtaa:

Tutkinta

Poissaolomäärä nousee 160 tuntiin 0-6 lk tai 200 tuntiin 7-9 lk

→ Sivistyslautakunnassa huoltajien kuuleminen.

Sanktiointi (Perusopetuslaki 45 §)

→ Rikosilmoitus poliisille, sen myötä mahdollinen sakkorangaistus huoltajille

5 TUPAKKATUOTTEET, ALKOHOLI JA MUUT PÄIHTEET, KÄYTÖN

EHKÄISEMINEN JA KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN

5.1 Tupakkatuotteiden ja sähkötupakan käyttö

Toimenpiteet, kun oppilas tupakoi, käyttää nuuskaa koulussa tai sitä

epäillään

1. Asian havainnut henkilö kertoo asian luokanopettajalle.

(tupakkatuotteiden ja välineiden haltuunottaminen)

2. Luokanopettaja keskustelee oppilaan kanssa ja ohjaa hänet

terveydenhoitajan luokse kasvatuskeskusteluun.

3. Luokanopettaja ilmoittaa tupakoinnista oppilaan

huoltajille. Toistuvissa tapauksissa kutsutaan koolle

yksilöllinen oppilashuoltoryhmä ja sovitaan seurannasta.

5.2 Päihteet (esim. alkoholi, huumausaineet, liimat, liuottimet, lääkkeiden

väärinkäyttö)

1. Asian havainnut henkilö kertoo asian luokanopettajalle.

2.Luokanopettaja keskustelee epäilystä oppilaan kanssa ja

ilmoittaa asiasta vanhemmille.

3. Jos epäily osoittautuu aiheelliseksi:

- Luokanopettaja ohjaa oppilaan terveydenhoitajan

kasvatuskeskusteluun.

4. Kutsutaan yksilöllinen oppilashuoltoryhmä koolle ja

tehdään suunnitelma lapsen tukemiseksi. Tehdään

lastensuojeluilmoitus ja sovitaan seurannasta.

Toimenpiteet, kun oppilas on koulussa päihtyneenä.

1. Terveydenhoitaja kutsutaan paikalle, tai oppilas saatetaan

hänen vastaanotolleen.

- Terveydenhoitaja tutkii ja arvioi tilanteen.

2. Jos terveydenhoitaja ei ole koulussa, ensisijaisesti luokan

oma opettaja huolehtii tilanteen hoitamisesta, muutoin joku

muu opettajista tai rehtori.

3. Jos kyse on erittäin huonokuntoisesta oppilaasta, tai tilanne on

muuten epäselvä, tilataan välittömästi ambulanssi

4. Kutsutaan yksilöllinen oppilashuoltoryhmä koolle.

A. Oppilas on huonokuntoinen

- tilaa ambulanssi, tarvittaessa saattajaksi joku aikuinen

- yhteys huoltajiin

- ilmoita luokanopettajalle ja rehtorille

- huolehdi tarvittaessa muiden oppilaiden rauhoittamisesta

- tee lastensuojeluilmoitus

B. Oppilaalla on lievempi päihtymistila

- Ilmoita luokanopettajalle ja rehtorille

- Yhteys huoltajiin

- Oppilaan kuljetus terveyskeskukseen tutkimusta varten

- Tee lastensuojeluilmoitus

C. Tilanne, kun vanhempia ei tavoiteta

- ilmoita luokanopettajalle ja rehtorille

- yhteydenotto perusturvan sosiaalityöntekijään

Toimenpiteet, jos oppilas tai ulkopuolinen henkilö pitää hallussaan, myy tai

välittää päihteitä koulun alueella.

1. Asiasta ilmoitus heti poliisille.

2. Jos kyseessä on oppilas, päihteet takavarikoidaan ja ilmoitetaan

vanhemmille

Toimenpiteet, jos koulun tiloista löytyy huumeiden käytössä tarvittavia

välineitä (esim ruiskuja, piippuja jne)

1. Asiasta ilmoitus poliisille

2. Asiasta ilmoitus rehtorille, joka vastaa koulukohtaisen

oppilashuoltoryhmän koollekutsumisesta.

6 KOULUKULJETUKSEN ODOTUSAJAT JA TURVALLISUUTTA

KOSKEVAT OHJEET

Koulukuljetukset toteutetaan perusopetuslain 32 §:n sekä Oulaisten kaupungin koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti.

6.1 Koulukuljetusten järjestämisen ohjeistus

Lain määrittämä lähtökohta : Perusopetuslaki 32 § Koulumatkat

Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. (19.12.2003/1139)

Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia.

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

6.2 Ilmaisen koulukuljetuksen edellytykset Oulaisissa

Esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetusten järjestämisestä noudatetaan perusopetuslaissa annettujen määräysten ja Oulaisten sivistyslautakunnan periaatepäätöksissä määriteltyjä ehtoja (alla), joiden täyttyessä kunta järjestää oppilaille koulukuljetuksen.

Kuljetus järjestetään oppilaan väestörekisterin mukaan määräytyvää asuinpaikkaa lähinnä olevaan kouluun, joka on oppilaan lähikoulu. Kotoa hoitopaikkaan kuljetukset eivät kuulu koulutoimen tehtäväkenttään ja niitä ei järjestetä eikä avusteta.

Jos oppilas otetaan muuhun kuin lähimpään tai muuhun, erityistarpeet huomioon ottaen, oppilaalle soveltuvaan kouluun, asetetaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi se, että oppilaan huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Kun vieraskuntalainen oppilas hakeutuu ja hyväksytään oppilaaksi kunnan kouluun, oppilaan huoltaja vastaa oppilaan koulukuljetuksista ja/tai saattamisesta.

Perusteet maksuttomalle koulukuljetukselle ovat seuraavat:

* Koulumatkan pituus

Koulumatkan pituus mitataan kotitontin portilta koulutontin portille lyhintä tietä pitkin.

- esiopetuksessa olevan oppilaan matka lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin ylittää 3 kilometrin

- 1-3 luokan oppilaan koulumatka lyhintä reittiä pitkin ylittää 3 kilometriä

- 4-9 luokan oppilaan koulumatka lyhintä reittiä pitkin ylittää 5 kilometriä

Erityisopetuksessa olevien oppilaiden kuljetustarve ratkaistaan tapauskohtaisesti pitäen lähtökohtana kuitenkin yleisiä koulumatkapituusperusteita.

* Koulumatkan vaikeus

Kuljetuksen järjestäminen koulumatkan vaikeuden perusteella edellyttää lääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoa, jossa kuljetustarve todetaan. Lausunnosta on ilmettävä, mille ajalle kuljetus suositellaan järjestettäväksi.

* Koulumatkan rasittavuus

Kuljetuksen järjestäminen koulumatkan rasittavuuden perusteella edellyttää lääkärin tai vastaavan asiantuntijan lausuntoa oppilaan terveydentilasta. Lausunnossa on todettava kuljetustarve sekä lisäksi mainittava, mikäli kuljetus tulee järjestää muulla kuin normaalilla koululaisvuorolla. Oppilaalle annetaan linja-autolippu tai järjestetään kuljetus taksilla tai annetaan huoltajalle tarkoitusta varten kuljetusavustusta. Näin myös muun tapaturman yhteydessä, ellei oppilaan oma vakuutusturva korvaa kuljetuskustannuksia

* Koulumatkan vaarallisuus

Koulumatkan turvallisuuden arviointiperusteena käytetään tielaitoksen tai

poliisiviranomaisen määrittelemiä koulumatkan turvallisuusohjeita sekä Koululiitumenetelmällä saatavia koulumatkan turvallisuusluokittelua.

Riskiluokan raja-arvot (suluissa välys) ilmaiselle koulukuljetukselle ovat seuraavat

0 lk 175 (175-184)

1-2 lk 185 (185-199)

3-4 lk 200 (200-224)

5-6 lk 225 (225-269)

7-9 lk 270 (270- )

6.3 Kuljetusreitti ja avustaminen

Kuljetusreitin järjestäminen ja oppilaan kulkeminen reitin pysäkille Koulukuljetuksissa käytetään ensisijaisesti olemassa olevaa julkista liikennettä sekä tilauslinja-autoja ja takseja täydentämään julkisen liikenteen yhteyksiä. Oppilas voi joutua käyttämään koulumatkallaan useita eri kulkumuotoja (vuorolinja-auto, tilauslinja-auto, taksi, kävely).

Aikataulujen vuoksi oppilas voi joutua myös odottamaan kuljetusta aamulla ja/tai illalla.

Taksilla järjestettävää koulukuljetusta varten suunnitellaan kuljetusreitti, jossa määritellään auton pysähtymispaikat. Taksikuljetuksia ei järjestetä ovelta - ovelle kuljetuksina, vaan oppilaat kulkevat aamulla pysäkille reitin varteen ja iltapäivällä pysäkiltä kotiin omin neuvoin.

Nekin oppilaat, jotka ovat matkan tai muun syyn perusteella oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen ovat velvollisia kulkemaan osan matkasta jalan ns. lähimmälle päätielle.

Koulukuljetuksen sujuminen taksireiteillä edellyttää oppilaiden olemista riittävän ajoissa sovitussa noutopaikassa ja että taksille ilmoitetaan, mikäli lapsi ei tarvitse jonakin päivänä kuljetusta.

Lain mukaan oppilaan koulumatka odotusaikoineen voi kestää enintään kaksi ja puoli tuntia päivässä. Jos oppilas on täyttänyt 13 vuotta tai oppilas saa laissa mainittua erityisopetusta, saa koulumatka odotusaikoineen kestää enintään kolme tuntia päivässä.

Kuljetuksen avustaminen

Kuljetusta avustetaan koululautakunnan päättämien seuraavien periaatteiden mukaan:

-Sivistyslautakunta päättää muut kuin lääkärin lausunnon nojalla haetut koulukuljetus- ja saattoavustukset niille peruskoulun oppilaille, joiden koulumatka on alle viisi kilometriä

-Avustusta myönnetään huoltajan anomuksesta, jos koulumatka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, ei kuitenkaan alle 3 km:n matkoihin. Koululääkärin antaman todistuksen perusteella saattoavustus voidaan myöntää myös lyhyemmälle matkalle. Kuljetus- ja saattoavustuskorvausta on haettava ennen kuljetuksen aloittamista

-Saattoavustuskorvausta maksetaan loka-huhtikuun välisenä aikana.

-Ensisijaisesti saattoavustus korvataan huoltajalle alennetun linja-autolipputaksan mukaan, mikäli oppilaalla on mahdollisuus julkisten kulkuvälineiden käyttöön. Toissijaisesti saattoavustus myönnetään omalla autolla saattamisesta 0,18 €/ km. Korvaus maksetaan huoltajalle laskun perusteella jälkikäteen.

-Kuljetusetuus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Etuus voidaan myöntää myös lyhyemmäksi ajaksi erityisten olosuhteiden takia, esim. vaarallinen liikennetyö, kelirikko yms. Sairauden takia voidaan etuus myöntää lääkärintodistuksessa mainituksi ajaksi. Tämän kohdan mukaisesta kuljetuksesta tai avustamisesta tekee sivistyslautakunta kussakin tapauksessa erillisen päätöksen ja huoltajan tulee tätä varten ottaa yhteyttä sivistystoimistoon menettelytapaohjeiden saamista varten.

6.4 Vastuut koulukuljetuksissa (Lähde: Liikenneturva)

- OPPILAAN VASTUU

on ajoissa sovitulla odotuspaikalla, että kaikki kuljetettavat ehtivät oikeaan aikaan kouluun
odottaa autoa rauhallisesti eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille
nousee autoon reippaasti ryntäilemättä
istuutuu penkille ja kiinnittää turvavyön
automatkalla käyttäytyy asiallisesti ja ottaa muut kuljetettavat huomioon
noudattaa hyviä tapoja ja kuljettajan antamia ohjeita
pitää ajomatkan aikana turvavyön kiinnitettynä
kertoo kuljettajalle, jos matkan aikana tulee ongelmia itselle tai toisille
poistuu autosta viivyttelemättä. Jos joutuu ylittämään tien, odottaa, kunnes kuljetusauto on jatkanut matkaa
ymmärtää pelisäännöt ja sitoutuu noudattamaan niitä.

VANHEMMAT HUOLEHTIVAT, ETTÄ OPPILAS:

on ajoissa kuljetuspaikalla
on pukeutunut sään mukaisesti
käyttää pimeällä heijastinta
kuljetusreitin varteen pyöräillessään käyttää pyöräilykypärää
oppilaalla on mukanaan tarvittavat välineet asianmukaisesti pakattuna

Vanhemmat opastavat lastaan asianmukaiseen käyttäytymiseen ja turvallisuuteen koulumatkojen aikana.

Jos oppilas ei tarvitse koulukuljetusta, vanhemmat ilmoittavat poissaolosta suoraan liikennöitsijälle sekä koululle. Huoltaja ei voi itse tilata koulukuljetusta eikä tehdä muutoksia kuljetusreitteihin.

KOULUN VASTUU

Rehtori huolehtii, että kuljetusten järjestelijä saa kuljetettavien luettelot, kouluajat ym. tiedot.
Kouluaika tarkoittaa sovittua kouluun tulo- ja koulusta lähtöaikaa.
Vuosittain kouluissa käsitellään koulukohtaiset koulukuljetusten pelisäännöt. Tässä mainittuja pelisääntöjä koulu voi käyttää pohjana.

Koulu järjestää kuljetusoppilaiden valvonnan mahdollisena kuljetusten odotusaikana.
Koulu arvioi kuljetusten toimivuutta ja kehittää kuljetusjärjestelyitä.

KULJETTAJAN VASTUU

Valmistautuminen ajoon

positiivinen asenne tehtävän suorittamiseen, asianmukainen asu, koulukyytikilpi paikallaan

Ajokunto

vaativa ja riskialtis kuljetustehtävä edellyttää kuljettajalta sekä fyysisestä että henkisestä kunnosta huolehtimista. Väsymys heikentää ajokykyä.

Ajoreitti

kuljetettavien lista aina mukana, mahdollisten muutosten huomioiminen päivittäin

Auton kunto

auto on määräysten sekä ohjeiden mukainen ja siisti, turvavyöt kunnossa ja niitä on tarpeellinen määrä

Vaitiolovelvollisuus

kuljetettaviin tai heidän perheisiinsä liittyviä asioita ei kerrota ulkopuolisille

Kuljettajan tehtävät ajon aikana

varmistettava, että oppilailla on turvavyö kiinni
esittäytyminen uuden lukuvuoden alkaessa
ajaminen liikennesääntöjä noudattaen
koulukuljetusreitin ajaminen tilauksen mukaisesti, tilaaja määrä reitin - ei matkustaja
yhteisesti sovitun aikataulun noudattaminen, pysähtymispaikkojen ilmoittaminen kuljetettaville
pysäköiminen niin, että kuljetettava voi nousta ja jäädä kyydistä turvallisessa paikassa

oppilaiden sijoittaminen kuljetettavien koko huomioiden, kuormitusmääräysten noudattaminen
liikuntavälineiden kuljettaminen
järjestyksenpito autossa, ongelmatilanteissa yhteydenotot huoltajaan ja koululle ja/tai koulutoimistoon
autosta poistuvan oppilaan opastaminen, erityistä huolenpitoa vaativien (esim. näkörajoitteisten) oppilaiden huoltaminen vastaanottavalle henkilölle saakka
kohtelias, asianmukainen ja esimerkillinen käytös
vanhempien kuljetusmuutostoiveista ilmoittaminen kuljetuksen tilaajalle
kääntöpaikan turvallisuuden varmistaminen
puhelinnumeron antaminen huoltajille mahdollisten sairastumisten ja poissaolojen varalta

6.5. Kuljetukset oppilaille, jotka eivät kuulu lakisääteisen ilmaisen koulukuljetuksen piiriin.

Oppilaalla, jonka koulumatka ylittää 5 km on perusopetuslain mukaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Lisäksi koululautakunnan päätöksellä niille 0 – 3 luokan oppilailla, joiden koulumatka ylittää 3 km on mahdollisuus maksuttomaan koulukuljetukseen ilman eri hakemusta.

Muussa tapauksessa koulumatkan voi suorittaa julkisissa kulkuneuvoissa. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi:

- 0 – 3 lk:n oppilaan koulumatka on alle 3 km

- 4 – 9 lk:n oppilaan koulumatka on alle 5 km

- oppilas käy muussa kuin perusopetuslain 6 §:n 2 mom:n mukaisessa

koulussa.

Niissä tapauksissa, joissa mahdollisuutta julkisen kulkuneuvon käyttöön ei ole, oppilaalle on mahdollista sivistyslautakunnalle tehtävällä erillisellä hakemuksella anoa oikeutta käyttää koulumatkaan koulukuljetusataksia. Kuljetusoikeutta anotaan vähintään yhden kalenterikuukauden ajalle ja enintään yhdeksi lukuvuodeksi.

Hakemuslomakkeita on saatavana sivistystoimistosta.

Maksun yllämainituista kuljetuksista perivät liikennöitsijät oman hinnoittelunsa mukaisesti oppilaan vanhemmilta.

7 SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI KIUSAAMISELTA, VÄKIVALLALTA JA HÄIRINNÄLTÄ

7.1 Mitä kiusaaminen on?

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulukiusaaminen rikkoo tätä lain kohtaa ja saattaa jättää kiusattuun elinikäiset jäljet. Kiusaaminen voi olla fyysistä, henkistä tai niin sanottua hiljaista kiusaamista. Kiusaaminen voi tapahtua myös esimerkiksi Internetissä.

Kiusaaminen on sitä, kun

- yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa

mieltä

- pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut, jo(i)ta vastaan kiusatun on vaikea

puolustautua

Kiusaaminen voi saada monia muotoja, se voi olla esimerkiksi:

- nimittelyä, pilkkaamista, toiselle nauramista, merkitseviä katseita

- tönimistä, tuuppimista, lyömistä, potkimista

- ulkopuolelle jättämistä, syrjimistä

- ilkeiden lappujen, juttujen, juorujen tai valheiden lähettämistä tai levittämistä

- pelottelua

- toisen tavaroiden ottamista, hävittämistä, piilottamista tai rikkomista

- netistä tapahtuvaa loukkaamista, esim. toisen kuvien laittamista nettiin ilman

lupaa

- ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien tai sähköpostien lähettämistä

Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn

ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppania, avunantajana tai yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja. Näissä tapauksissa kiusattu tai koulu voi aina olla yhteydessä myös poliisiin.

7.2 Häirintä ja väkivalta

Häirintä on tarkoituksellista ja jatkuvaa toisen henkilön ihmisarvon tai koskemattomuuden loukkaamista. Käyttäytyminen on häirintää, kun tekijä saa käytöksellään aikaan vihamielisen, hyökkäävän, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin. Häirintä on kiusaamista.

Seksuaalinen häirintä voi olla esimerkiksi:

- väheksyvää tai pilkkaavaa puhetta

- maineen kyseenalaistamista

- yksipuolista, ei-toivottua seksuaalisväritteistä viestintää

- ei-toivottua koskettelua

- nimittelyä

- sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää

Häirintään puuttuminen

- Puutu häirintään herkästi.

- Älä käänny pois, kun näet tai kuulet asioita, jotka voisivat olla häirintää.

Mene paikalle ja puutu asiaan tapauskohtaisesti.

- Vakava ja toistuva häirintä käsitellään KiVa-koulu järjestelmän mukaisesti.

- Koulukuraattori voi auttaa hankalampien tapausten selvittelyssä.

- Erityisen vakavissa ja toistuvissa tapauksissa tehdään rikosilmoitus.

7.3 Mitä kiusaamisesta seuraa?

Kiusatut lapset kokevat turvattomuutta ja voivat huonosti: heillä esiintyy mm. masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta ja koulupoissaoloja enemmän kuin ikätovereillaan. Osalla kiusatuista kokemukset heijastuvat myös myöhempään elämään pitkäkestoisina vaikutuksina, kuten masennuksena, huonona itsetuntoja ja vaikeutena luottaa muihin ihmisiin. Näiltä negatiivisilta vaikutuksilta voi suojata vastavuoroinen ystävyyssuhde tai jokin vertaisryhmä koulussa tai sen ulkopuolella, jossa lapsi voi kokea

hyväksyntää.

Sekä kiusatun että kiusaajan kannalta on tärkeää, että kiusaaminen lopetetaan.

Kiusaaminen on riski myös kiusaajalle. Jos kiusaaja saa jatkaa kiusaamista ilman, että siihen puututaan, on hänellä riski kasvaa aikuiseksi, joka on taipuvainen aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen

Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää myös muiden oppilaiden kannalta. Koulussa tapahtuva kiusaaminen vaikuttaa moniin muihinkin oppilaisiin ja heidän hyvinvointiinsa.

7.4 Miten aikuinen voi tunnistaa kiusaamisen?

Koulun henkilökunta:

Kiusatuksi joutuminen voi näkyä monenlaisina merkkeinä tai oireina. Esimerkiksi koulussa oppilas viettää välitunnit toistuvasti yksin tai hän on haluton lähtemään ollenkaan välitunnille. Hän saattaa myös koulupäivän jälkeen jäädä koulun alueelle viivyttelemään lähtemättä heti kotimatkalle. Oppilaan poissaolot koulusta saattavat lisääntyä tai hän vaikuttaa ahdistuneelta tai surumieliseltä. Koulumenestys saattaa äkillisesti romahtaa ilman selvää syytä. Kiusaamisesta voi kertoa myös se, että luokkatoverit esimerkiksi nauravat toistuvasti oppilaan vastauksille tai eivät valitse häntä ryhmätöihin tai joukkueisiin.

Kiusaamiseen pitää puuttua myös tilanteissa, joissa kiusattu itse vähättelee asiaa tai sanoo, ettei se häntä haittaa.

Huoltajat:

Kotona näkyviä merkkejä voivat olla lapsen ahdistuneisuus ja alakuloisuus, univaikeudet tai psykosomaattiset oireet kuten päänsärky tai vatsakipu. Lapsi voi osoittaa yllättäen, ettei halua mennä kouluun, tai hän alkaa kulkea sinne uutta reittiä tai haluaa koulumatkalle mukaan saattajan. Myös se, ettei lapsi puhu kavereista eikä tuo heitä kotiin, saattaa kertoa kiusaamisesta. Lapsesta huolissaan olevan vanhemman pitää - sen lisäksi, että keskustelee lapsen kanssa – ottaa aina yhteyttä kouluun.

7.5 Miten kiusaamistilanteissa toimitaan?

1.Luokanopettajan keskustelu ensin kiusatun kanssa

-Selvitellään mitä on tapahtunut

-Kerrotaan, miten asiassa edetään

-Kerrotaan, että kiusatun tulee kertoa heti, mikäli kiusaaminen jatkuu

-Tarjotaan tarvittaessa tukikeskusteluja esim. terveydenhoitajan,kuraattorin,psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin kanssa.

2.Luokanopettajan keskustelu kiusaajan kanssa

-Selvitellään tapahtumien kulku keskustellen- ei kuulustellen.

-Yritetään saada tekijä ymmärtämään, miltä hänestä tuntuisi vastaavassa tilanteessa.

-Yritetään saada tekijä itse ehdottamaan, mitä hän voisi tehdä kiusaamisen lopettamiseksi.

-Tehdään selväksi, että kiusaamisen tulee loppua ja että tilannetta seurataan tarkasti. Luokanopettaja ja koti seuraavat.

-Tarjotaan tarvittaessa tukikeskusteluja esim. terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.

3.Luokanopettajan keskustelu yhdessä kiusatun ja kiusaajan kanssa

Jos kyseessä on yksittäinen tapaus (riita, väärinkäsitys, yksittäinen tilanne), luokanopettaja hoitaa asian itse edellä mainitulla tavalla, keskustelee oppilaiden kanssa, kirjaa asian aina tuntimerkintänä Wilmaan ja on lisäksi tarvittaessa yhteydessä koteihin.

4.Jos kyseessä on toistuva kiusaaminen, luokanopettaja järjestää yhteisen palaverin perheiden kanssa koululle.

-Paikalla tilanteen mukaan rehtori, kiusattu, kiusaaja, oppilaiden huoltajat, kuraattori, terveydenhoitaja.

-Yhteen sovitetaan osapuolten näkemykset, sovitaan kiusaamisen

lopettamisesta

-Sovitaan seurantatoimenpiteistä ja seuranta-aikataulusta.

-Tehdään muistio oppilashuoltorekisteriin.

5.Mahdollinen jatkotapaaminen

-Paikalle rehtori, luokanopettaja, kiusattu, kiusaaja, oppilaiden huoltajat, kuraattori, terveydenhoitaja.

-Kiusaamisasiasta keskustellaan ja sovitaan kiusaamisen lopettamisesta, samoin seuranta-ajasta.

6.Jos edellinen toimintamalli ei ole auttanut, kootaan verkostopalaveri, jossa sovitaan, miten toimitaan ja mikä on koulun osuus asiassa. Asia ohjataan perhepalvelun/lastensuojelun arvion ja tuen piiriin.

Tarvittaessa tehdään rikosilmoitus poliisille.

7.6 Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy sekä oppilaiden suojaaminen väkivallalta ja häirinnältä

Kouluun luodaan kiusaamista ja väkivaltaista käyttäytymistä vastustava asenne. Jokainen ryhmän jäsen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kiusaamiseen omassa ympäristössään! Tärkeää on saada koko luokka

toimimaan kiusaamista vastaan ja saada kiusaamisen hiljaiset hyväksyjät kiusatun puolustajiksi. Tämä tarkoittaa että, kun oppilas näkee kiusaamista, hän kertoo siitä aikuiselle – kotona tai koulussa.

Puolustaminen voi olla myös tuen antamista kiusatulle sanomalla hänelle jotain mukavaa, ottamalla hänet mukaan esim. ryhmätöissä tai kehottamalla kiusaajia lopettamaan. Kiusaamisesta voi kertoa vanhemmille, opettajalle, välituntivalvojalle, rehtorille, terveydenhoitajalle, koulunkäyntiavustajalle, kuraattorille tai kelle tahansa aikuiselle.

Luokanopettaja on avainasemassa luodessaan luokkahenkeä, joka ehkäisee kiusaamista. Luokanopettajan johdolla luokka myös laatii yhdessä luokan säännöt. Osa tunneista pidetään varsinaisina KiVa-tunteina, jossa kiusaamista käsitellään, osalla keskitytään luokan keskinäisen ilmapiirin rakentamiseen muiden teemojen kautta.

Lisäksi:

- Jokaisen opettajan ja kouluhenkilökunnan jäsenen tulee tarkkailla luokan

sosiaalisia suhteita päivittäisessä koulutyössä.

- Erityisoppilaiden integrointi opettaa erilaisuuden hyväksymistä.

- Vaihtelevat työskentelyryhmät auttavat tutustumaan moniin kavereihin.

- Ainakin kerran lukukaudessa tilannetta kartoitetaan

kiusaamiskyselylomakkeella.

8 PIIPSJÄRVEN KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Piipsjärven koulun turvallisuussuunnitelma sisältää Pelastussuunnitelman sekä Kriisisuunnitelman.

https://peda.net/oulainen/perusopetus/piipsjärven koulu/pelastussuunnitelma

9 YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

9.1 Monialainen yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja psykologin palveluita sekä niitä toimia, mihin koulu oppilashuollon perusteella ryhtyy. Oppilashuollon monialaisuus

tarkoittaa yhteistyötä oppilashuoltohenkilöstön (terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi), koulun sekä sosiaalitoimen kanssa, sekä muiden, ketä kulloinkin asian käsittelyssä tarvitaan. Oppilashuoltotyö toteutetaan aina oppilaan ja tämän huoltajan kanssa yhteistyössä luottamuksellisesti ja kunnioittaen.

Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä. Kun opettajalla tai muulla koulun henkilökunnan jäsenellä herää huoli oppilaan fyysisestä tai psyykkisestä terveydestä, hänen tulee olla yhteydessä oppilashuoltohenkilöstöön. Kun edellä kuvattu huoli oppilaasta herää, on hyvä olla yhteydessä asiasta ensin oppilaan luokanopettajaan. Yhteydenotosta oppilashuoltohenkilöstöön tulee kertoa oppilaalle ja tämän huoltajalle.

Oppilaille ja oppilaiden huoltajille annetaan informaatio koulussa saatavilla olevista oppilashuollon palveluista ja niiden toiminnasta aina kunkin lukuvuoden alussa sekä kunkin ikäluokan vuosittaisessa yhteisessä vanhempainillassa. Informaatio on saatavilla myös koulun www-sivuilla kohdassa oppilashuoltosuunnitelma.

9.2 Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi tai oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa ensisijaisesti oppilaan luokanopettaja. Myös joku oppilashuoltohenkilöstön edustajista voi olla koollekutsujana. Ryhmän kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan.

Opetushenkilökunnasta ryhmässä voivat olla luokanopettajan lisäksi esimerkiksi erityisopettaja, kuraattori ja rehtori.

Asiantuntijaryhmään voidaan kutsua myös esimerkiksi lastensuojelun edustaja tai oppilaan terveyttä hoitavan tai tutkivan tahon edustaja. Kutsuttaessa huoltajaa asiantuntijaryhmään sovitaan, keitä koululta osallistuu.

Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän kokoontuessa, oppilaan huoltaja ja oppilas antavat yksilöidyn kirjallisen suostumisen siitä, keitä asiantuntijaryhmään kuuluu (lomake: Suostumus oppilashuoltoa varten).

Asian käsittelyn asiantuntijaryhmässä tulee olla avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilaan ja huoltajan on koettava tulleensa kuulluksi.

Asian käsittelystä laaditaan muistio (lomake: Muistio oppilaan asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä), johon vastuuhenkilö kirjaa oppilashuollon järjestämiseksi välttämättömät tiedot, esimerkiksi: aiheet ja vireillepanijat, osallistujat, arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet, tukitoimet, yhteistyö eri tahojen kanssa, tehdyt päätökset sekä

toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Muistiota säilytetään koulun lukitussa arkistossa.

Tiedot ovat salassa pidettäviä.

Oppilashuoltohenkilöstö tekee omat kirjauksensa omien säädöstensä mukaisesti.

Oppilaan opettajille sekä rehtorille asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö luovuttaa opetuksen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Luovutettava tieto voi koskea esimerkiksi sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. Luovutettavat tiedot todetaan yhdessä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa.

9.3 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen tarpeen tullessa ilmi sovitaan yhdessä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa käytännön toimenpiteistä.

Tarvittaessa koulu nimeää oppilasta avustavan koulunkäynnin ohjaajan tai opettajan. Kenelle järjestelyistä tiedotetaan, sovitaan yhdessä

oppilaan ja huoltajan kanssa. Tietojen välittämisestä ateriapalvelujen tuottajalle sovitaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

9.4 Yhteistyö yleisen, tehostetun, erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen

yhteydessä

Katso Oppilashuollon ohjauskirja kappaleet 1.3.1 Oppilashuolto ja kolmiportainen tuki ja 1.3.3 Sairaalaopetus, kotiopetus.

Kun oppilas on siirretty tehostetun tai erityisen tuen piiriin, yhteistyö eri tahojen kanssa on säännöllistä. Verkostopalaverit pidetään vähintään kerran lukukaudessa, tarvittaessa useamminkin. Palavereissa määritellään oppilaalle suunnattu tuki ja tavoitteet aina puoleksi vuodeksi eteenpäin. Näin taataan jokaiselle oppilaalle heidän tarvitsemansa täsmätuki.

Oppilashuollollisissa asioissa opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot luovutetaan oppilaan opettajille, jotka ottavat ne huomioon opetusjärjestelyissä ja arvioinneissa.

9.5 Yhteistyö tapauksissa, joissa oppilas on estynyt tulemaan koululle

Oppilas voi olla estynyt tulemaan koululle esimerkiksi sairaalaopetuksen, kotiopetuksen tai kurinpidollisen rangaistuksen vuoksi. Tällaisissa tapauksissa rehtori nimeää yhteydenpidosta ja opetuksesta tai

kotiopetuksen seurannasta vastaavan opettajan. Käytännön järjestelyt tehdään yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa oppilaan ja huoltajan kantaa kuullen.

10 TIEDOTTAMINEN

Oppilashuollollisista asioista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille

koulun www-sivulla. Vuosittain avainkohdat ovat esillä ikäluokkien yhteisissä

vanhempainilloissa. Muutoksista tiedotetaan Wilma-tiedottein.

Koulun henkilökunnalle koulutetaan oppilashuollon keskeiset periaatteet ja menettelytavat vuosittain.

Yhteistyötahoihin ollaan yhteydessä tarvittaessa.

11 SEURANTA JA ARVIOINTI

Koulun oppilashuoltoryhmällä on vastuu toiminnan seuraamisesta ja ongelmiin reagoinnista. Oppilashuollon toimintaa arvioidaan yhdessä koulun muun toiminnan kanssa säännöllisissä, vuosittaisissa

kyselytutkimuksissa. Kyselytutkimus toteutetaan joka kevät.

OHR arvioi vuosittain arviointikeskustelussa:

Kiusaamiseen ja häirintään puuttumista/ KiVa-koulutoimintaa
Päihdevalistusta
Oppilaiden poissaolotilannetta ja poissaoloihin puuttumista