Kuntatalouden ylläpitäjä investoi palveluihin ja kaupunkilaisten vapaa-aikaan

 

Oulaisten kaupunkiin on syntynyt lyhyessä ajassa runsaasti monipuolisia teollisuuden, palveluiden ja hyvinvoinnin työpaikkoja. Jo kuusi vuotta taloudellisesti voittoa tehnyt kaupunki investoi nyt kaupunkilaisten palveluihin ja harrastuspaikkoihin.

Oulaisten uudessa uimahallissa kävi vilkas kuhina sen avajaispäivänä elokuussa 2017. Lähes yhdeksän miljoonaa euroa maksaneesta uimahallista pitäisi ennemminkin puhua kylpylänä, sillä sieltä löytyy myös terapia-allas, lastenallas, liukumäki, porealtaat ja karaiseva kylmäkaivo. Uimahallissa järjestetään jokaisena arki-iltana ohjattuja vesijumppia, joita järjestävät niin kaupungit omat ohjaajat, liikunta-alan opiskelijat kuin Taukokankaan kuntoutuskeskuksen liikuntaohjaajatkin. Ensimmäisen vuoden aikana halli tavoitti 60 000 kävijää.

Uimahalli sinetöi osaltaan Oulaisten kaupungin positiivisen nousuvireen. Voitollisia tilinpäätöksiä on tehty jo kuutena vuotena peräkkäin, mikä mahdollistaa uusien palveluiden rakentamisen. Kaupunginjohtaja Hannu Kaartinen painottaa, että palveluihin ja harrastuspaikkoihin investoimisen ohella vahva talous on ennen kaikkea peruspalveluiden turvaaja. Kaupunki on hiljattain lähettänyt Viestintävirastoon hakemuksen valokuituverkon vetämiseksi kaupunkikeskusta ympäröiviin kyliin, joten maaseudulla pysytään digikehityksessä mukana myös tulevaisuudessa. Niiden tulevaisuus on muutoinkin vakaalla pohjalla.

”Hyvän talouden ansiosta kyläkoulujen toiminta on turvattu. Ne ovat myös monipuolisten toimintojen keskuksia, joten kyläkoulut pitävät osaltaan kylät elävinä”, Kaartinen lisää.

Oulaisten elinkeinojohtaja Jarmo Soinsaari sanoo, että kaupungin vakaa talous on monen tekijän summa. Tulevaisuuden käänteisiin turvaa tuo hänen mukaansa erityisesti se, että työpaikat ovat jakaantuneet moneen yritykseen ja usealle eri sektorille. Noin kolmasosa työpaikoista on teollisuudessa ja kolmasosa erilaisissa palveluissa.

”Työpaikkojen hajaantuminen eri sektoreille lisää merkittävästi Oulaisiin muuttavien perheiden vanhempien mahdollisuutta työllistyä uuteen kotikaupunkiin”, Soinsaari huomauttaa.

Merkittävä osa on myös tiiviillä yhteistyöllä yritysten kanssa. Soinsaari sanoo, että jo ripeällä kaavoituksella ja edullisilla yritystonteilla saadaan paljon hyvää aikaan. Edellisten vuosien aikana yrityksiä on muuttanutkin Oulaisiin.

”Täällä toimivat yritykset ovat laajentaneet toimintaansa kymmenien miljoonien eurojen investoinneilla”, Soinsaari lisää.

Oulaisten suurimmat teollisuuden työnantajat ovat rakennusliike Lehto, Sievin jalkine, SSAB, Raita Sport, ja sahalaitoksen lisäksi metsäalalla laajasti epäsuorasti työllistävä Junnikkala. Yksistään hyvinvointisektori työllistää noin tuhat henkeä. Kaupungin omien hyvinvointipalveluiden ohella Oulaisissa on pitkän historian omaava Taukokankaan kuntoutuskeskus, joka työllistää noin sata henkeä.

Sote-sektori kouluttaa, työllistää ja palvelee

Suurin sote-sektorin työllistäjä on Oulaskankaan aluesairaala, johon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on keskittänyt leikkaustoimintaa muista Oulun eteläpuolen sairaaloista. Sairaalassa syntyy vuosittain noin 900 lasta ja synnytystoiminnan turvana on ympärivuorokautinen päivystys.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Kai Pajala sanoo, että aiemmin vaakalaudalla olleesta synnytystoiminnasta on puhuttu paljon, mutta aluesairaalassa tehdään paljon muutakin.

”Oulaskankaan aluesairaalassa tehdään ajoittain yhtä paljon ortopedisiä leikkauksia kuin Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Näemme itse, että olemme seutukunnan keskuspaikka ja tapahtuu sote-kentässä mitä vain, palvelemme jo nyt laajaa aluetta jonka asiakkaat tarvitsevat sairaalaa jatkossakin”, Pajala sanoo.

Oulun ammattikorkeakoululla on oma alueyksikkö Oulaisissa ja aluesairaala on Pajalan mukaan merkittävä kumppani sairaanhoitajien koulutukselle. AMK-kampus tukee myös sekä sairaalan että kaupunkiin asettuneen teollisuuden työntekijätarvetta. Ammattikorkeakoulussa ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n toisen asteen opintolinjoilla aloittaa syksyisin jopa tuhat opiskelijaa.

”Näin suuri opiskelijamäärä tekee kaupunkikuvasta elävän. Oulaistelaisille perheille se tarkoittaa myös sitä, ettei täältä tarvitse muuttaa muualle opiskelemaan. Laadukas koulutus houkuttelee osaltaan yrityksiä Oulaisiin, joten kotikaupungissa voi tehdä opintojen jälkeen myös työuransa”, Soinsaari hoksauttaa.

Tutustu Oulaisten kaupungin parhaisiin puoliin videolla!

 

Päivähoidossa ja kouluissa hyvin tilaa

Opintaipaleen ensimetreillä varhaiskasvatuksen saralla päivähoitopaikkoja on vapaana, joten kaupunkiin muuttavan pikkulapsiperheen ei tarvitse jonottaa päivähoitopaikan saadakseen. Pajala sanoo, että myös perusopetuksen luokkakoot ovat hillittyjä, joten kaupunki on valmis ottamaan vastaan kasvavan yritystoiminnan mukanaan tuomat uudet perheet.

”Koulujen tilat ja opettajat riittävät, vaikka perusopetuksen piiriin tulisi satoja uusia oppilaita”, hän laskee.

Oulaisista uutta kotikaupunkia havitteleville yksistään asemakaava-alueella on tarjolla kaupungin tai yksityisten myyjien tarjonnasta 180 omakotitonttia. Haja-asetusalueiden tontit löytyvät esimerkiksi kylien ylläpitämistä tonttipörsseistä. Saatavilla on myös rantatontteja niin jokivarresta kuin järvimaisemistakin.

Hannu Kaartinen sanoo, että varman elinkeinoelämän ja oman näköisen asumisen lisäksi oulaistelaiseen elämänmenoon kuuluu erottamattomasti monipuolinen harrastaminen ja kulttuuritarjonta. Vahvan kuntatalouden ansiosta kaupungista löytyy esimerkiksi moottori- ja ravirata, urheiluammunnan puolella harvinainen sporting-rata, maneesi, jokkisrata ja monipuolisia, laadukkaita urheilualueita. Latuverkostoa on 60 kilometriä, josta valaistua latua noin 15 kilometriä.

”Kaupungissa on useita kuoroja ja Oulaisten elokuvateatteriin tullaan katsomaan uutuuselokuvia myös naapurikunnista. Oulaisten musiikkiviikot tarjoavat laaja-alaisen musiikkikattauksen klassisesta musiikista poppiin, joten eläminen täällä on hyvin paljon muutakin kuin työskentelyä ja asumista”, Kaartinen sanoo.